FI SV

Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisavustukset peruskouluille lukuvuodelle 2017 - 2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julistaa haettavaksi valtionavustukset hallitusohjelman (2015) kärkihankkeen ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin” toimenpiteen ”Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanke valtakunnalliseksi” toimeenpanoon lukuvuodelle 2017 - 2018.

Kehittämisavustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät peruskouluihin kohdentuvaan toimintaan. Yksittäisille kouluille ei suoraan myönnetä avustuksia. Avustuksia voivat hakea sekä uudet hankkeet että aiemmin käynnistyneet jatkohankkeet. Hakemukset toimitetaan aluehallintovirastoille.

Aluehallintovirastot tekevät avustuspäätökset 31.5.2017 mennessä.

Liikkuva koulu –avustuksiin voidaan käyttää yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Kehittämisavustukset peruskouluille myönnetään osana tätä määrärahaa.

Avustuksen tavoite

Liikkuva koulu –ohjelman kehittämisavustuksilla tuetaan kuntia ja koulutuksen järjestäjiä Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa peruskouluissa. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivinen ja viihtyisä koulupäivä. Pyrkimyksenä on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Jokainen koulu voi toteuttaa liikkuvaa koulupäivää omalla tavallaan. Toteutuksessa keskeistä on oppilaiden osallisuus, oppimisen edistäminen sekä liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen.

Liikkuvissa kouluissa asioita ajatellaan uusilla tavoilla ja muutetaan toimintakulttuuria aktiivisemmaksi. Keskeisenä toimintatapana on hyvien käytäntöjen levittäminen ja hyödyntäminen (ks. hyvät käytännöt ja toiminnan periaatteet http://www.liikkuvakoulu.fi/tausta). Vaikuttavuuden lisäämiseksi on hyvä toteuttaa useampia toimenpiteitä ja integroida toiminta osaksi koulun toimintakulttuuria.

Hankkeessa kannattaa luoda omalle kunnalle sopiva, koulujen Liikkuva koulu -toimintaa tukeva rakenne, joka mahdollistaa uusien koulujen mukaan lähtemisen ja Liikkuva koulu -toiminnan kehittymisen ja laajenemisen. Keskeistä on, että kunnan eri sektorit löytävät prosessista omat näkökulmansa, ja että työlle on yhteinen koordinaatio yli sektorirajojen. Kuntatason koordinaatio tukee toiminnan vakiintumista.

Liikkuva koulu –ohjelman ohjausryhmä on kuvannut Liikkuvan koulun keskeisiä menestystekijöitä seuraavasti:

Toiminnallisten opetusmenetelmien täysimittainen käyttöönotto

  • Uuden opetussuunnitelman toimeenpano toiminnallisuuden osalta
  • Laaja-alaisen osaamisen oppimiskokonaisuudet
  • Kansallisten istumisen vähentämissuositusten toimeenpano
  • Toiminnallisten opetusmenetelmien käytön seuranta ja arviointi
  • Oppiainerajat ylittävän opetuksen lisääminen

Oppilaiden osallisuuden lisääminen

  • Toiminnan arvioinnissa, toteutuksessa ja kehittämisessä
  • Nuorisotyön menetelmien hyödyntäminen

Opettajien osaamisen lisääminen

  • Sisällöt: liikunta- ja hyvinvointiosaaminen, toiminnalliset opetusmenetelmät
  • Muodot: koulutukset, seminaarit, verkostotapaamiset, Liikkuva koulu –internetsivut

Rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen

  • Koulun ulko- ja sisätilat
  • Paikalliset resurssit ja toimintaympäristöt
  • Koulun sisätilat (myös yhteiset tilat, kuten käytävät ja aulat), liikuntasali ja lähiympäristö käyttöön opetuksessa ja välitunneilla
  • Koulutilojen liikuntakäyttöön liittyvien esteiden purkaminen
  • Vanhoissa kouluissa lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen liikkumisen näkökulmasta
  • Uusien koulujen rakentamisessa oppilaiden liikkumismahdollisuuksien huomioon ottaminen (rakentaminen esimerkiksi puistometsien tai liikuntapuistojen yhteyteen)

Välitunti- ja koulumatkaliikunnan edistäminen

  • Koulukuljetusten odotusaikojen liikunnallistaminen

Koulumatkojen kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen

  • Yhteistyö opetuksesta, liikunnasta ja teistä sekä yhdyskuntasuunnittelusta vastaavien kunnan toimialojen kanssa
  • Kävelyn ja pyöräilyn edistäjien työn hyödyntäminen, mm. Liikennekasvatuksen valtakunnallinen yhteistyöverkosto/Opetushallitus, Pyöräilykuntien verkosto ja Pyöräliitto

Liikunnallisen harrastustoiminnan järjestäminen koulujen aamu- ja iltapäivissä

  • Järjestöjen toimintamahdollisuuksien parantaminen koulujen aamu- ja iltapäivissä
  • Erilaiset toteutustavat, esim. opetustoimen, liikuntatoimen ja järjestöjen yhteistoteutus

Laaja-alainen eri sidosryhmien yhteistyö

  • Laaja-alainen yhteistyö kunnan eri toimialojen välillä, kuten nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja tekninen toimi sekä kouluterveydenhuolto
  • Yhteistyö järjestöjen, kuten liikuntaseurojen, ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa
  • Yhteistyön koordinointi kuntatasolla
  • Tuettavien hankkeiden tulee tukea liikuntain (390/2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta.
  • Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Miten avustusta haetaan?

Hakemukset liitteineen (OKM:n lomake nro 10) tulee toimittaa 10.3.2017 klo 16:15 mennessä aluehallintoviraston kirjaamoon joko sähköpostitse (allekirjoitettu hakemus yhtenä tiedostona liitteineen skannattuna doc- tai pdf –muotoon) tai postitse. Aluehallintovirastojen kirjaamot toimittavat sähköpostitse hakemuksensa lähettäneelle vastaanottokuittauksen tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon hakuajan päättymisen jälkeen.

Hakemus lähetetään siihen aluehallintovirastoon, jonka toiminta-alueelle hanke sijoittuu. Aluehallintovirastojen osoitteet mainitaan hakulomakkeessa sekä hakuohjeen liitteessä. Hakulomake liitteineen on saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta osoitteesta: www.minedu.fi/liikunta/avustukset.

Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on siihen nimenkirjoitusoikeus. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta.

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat

  • Hankkeen toimintasuunnitelma, josta ilmenevät toimintaympäristö, tavoite, sisältö, suunnitellut toimenpiteet ja niistä aiheutuvat kustannukset laskentaperusteineen (kustannusarvio), sekä seuranta ja arviointi aikatauluineen ja ohjausryhmän kokoonpano.
  • Ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  • Koulun oppimis- ja liikkumisympäristön kehittämiseen liittyvät suunnitelmat.
  • Muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kirjalliset sitoumukset ja yhteystiedot sekä työnjako.
  • Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä kauppa-, yhdistys- tai muu
  • rekisteriote (yksityiset koulutuksen järjestäjät).
  • Suunnitelma hankkeen vakinaistamisesta (johdon allekirjoitus).
  • Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista.
  • Kustannusselvitys ja vapaamuotoinen väliraportti toteutuneesta toiminnasta jatkorahoitusta hakevien hankkeiden osalta.
  • Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta.
  • Muut selvitykset, joihin hakija haluaa vedota.

Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä hankeneuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan koordinaattoreilta sekä Liikkuva koulu -ohjelmasta.

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan lukuvuodelle 2017 - 2018. Kehittämishankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta avustusta haetaan lukuvuodeksi kerrallaan. Avustuksia voivat hakea sekä uudet hankkeet että aiemmin käynnistyneet jatkohankkeet. Tukea voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään kolmena lukuvuonna samalle hankkeelle.
    
Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi vuosittain aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. Hakijaorganisaation ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa.

Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi avustuksen saajan normaalia toimintaa myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea. Hankkeiden tulee sisältää useita eri toimenpiteitä koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Hakijoilta edellytetään hakemuksessa kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta. Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen.

Hankkeella on oltava jo lähtötilanteessa merkittävä omarahoitus. Omarahoituksen tulee olla vähintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä menoista. Hankkeen omarahoitus ei voi olla laskennallisia kuluja. Hakijan talousarviossa tulee olla määrärahavaraus toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan hankekohtaisessa kustannuspaikkaraportissa.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä tai aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Aluehallintovirasto voi halutessaan tarkentaa ja/tai rajata avustusmäärärahan käyttöä valtionapupäätöksessä.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Hakijan tulee taloushallinnossaan kohdentaa kehittämistoimintaan liittyvän omarahoituksen sekä valtionavustuksen maksuliikenne tilikartassa omalle hanketta varten perustetulle kustannuspaikalle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, on hakijan ehdottomasti ilmoitettava näistä muutoksista valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.
Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin
valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus huolehtii käytännössä Liikkuva koulu -avustusta koskevien hankkeiden seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat Liikkuva koulu -hankkeiden käyttöön.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden kaikkien koulujen tulee rekisteröityä Liikkuviksi kouluiksi Liikkuva koulu -ohjelman internet-sivuilla osoitteessa http://www.liikkuvakoulu.fi/ ja tehdä nykytilan arviointi.

Liikkuva koulu -ohjelma tarjoaa hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa http://www.liikkuvakoulu.fi/ tai olemalla yhteydessä ohjelman työntekijöihin.

Hyväksyttävät menot

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 50 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä menoista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää.

Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan palkoista, palkkioista ja niiden sivukuluista enintään 80 000 euroa vuodessa henkilöä kohti.

Hyväksyttäviä menoja ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten ohjaajapalkkiot, koulutusmenot, liikuntavälineiden ja fyysistä aktiivisuutta edistävien kalusteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakulut (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakulut, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset.

Osana toiminnallista hanketta voidaan varustaa koulun oppimis- ja liikkumisympäristöjä. Toiminnallisella hankkeella ja ympäristöjen kehittämisellä ja varustamisella tulee olla selkeä yhteys. Oppimis- ja liikkumisympäristöjen varustamiseen kohdennettujen kustannusten tulee olla alle 20 000 euroa/koulu (alv 0 %). Mikäli kunnan hakemukseen sisältyy useamman koulun varustamiskustannuksia, niin ne tulee ilmoittaa avustushakemuksessa eriteltynä kouluittain. Saman koulun oppimis- ja liikkumisympäristön varustamista voidaan tukea vain kerran hankekauden aikana.
 
Hankittavasta liikuntavälineistöstä, -kalusteista ja -laitteista tulee liittää hakemukseen suunnitelma hintatietoineen. Mikäli varustaminen kohdentuu koulupihaan, niin hakemuksen liitteenä on oltava asemapiirros, mihin on merkitty hankittavien välineiden ja kalusteiden sijainnit.

Avustusta ei voi käyttää sellaisiin kuluihin, jotka eivät suoraan edistä koulupäivän aikaista liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kuluihin, toimisto- ja kokouskuluihin, eikä organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin.

Avustusta ei voi käyttää vakinaisen työntekijän peruspalkkakuluihin. Sen sijaan hankkeen kustannuksissa voi olla vakinaisen työntekijän lisätyön tekemisestä aiheutuvat tuntikorvaukset. Määrärahalla ei tueta sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa. Avustuksen saaja ei voi jakaa avustusta edelleen.

Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan. Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Esimerkiksi saman liikuntaharrasteryhmän kustannuksiin ei voi hakea tukea eri rahoitusjärjestelmistä. Avustusta ei voida käyttää koulujen opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman sisältyvään kerhotoimintaan, jos sitä avustetaan jo Opetushallituksen kerhotoiminnan edistämiseen myöntämistä valtionavustuksista. Avustusta ei voi myöskään käyttää esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön avustamiin seuratoiminnan ja urheiluakatemioiden toiminnan kehittämiseen tai aluehallintovirastojen nuorisotoimien avustamaan liikuntasisältöiseen harrastustoimintaan.

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustus on käytettävä 1.8.2017 - 30.6.2018 välisenä aikana. Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Valtionapuviranomainen on oikeutettu tarkastamaan, että avustuksen saajan hallinto ja taloudenhoito ovat voimassa olevien säännösten mukaisesti järjestetyt, ja että avustuksen käyttö on ollut tarkoituksenmukaista.

Myönnetyt avustukset

Lomakkeet ja liitteet

Lisätietoja