FI SV

Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisavustukset peruskouluille lukuvuodelle 2018 - 2019

Kehittämisavustusten tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista peruskouluun. Pyrkimyksenä on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Valtionavustukset myönnetään hallitusohjelman (2015) kärkihankkeen ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin/Uusi peruskoulu” toimenpiteen ”Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanke valtakunnalliseksi” toimeenpanoon lukuvuodelle 2018 - 2019.

Avustukset haetaan aluehallintovirastoista.

Hakuaika alkaa 22.1.2018.
Hakuaika päättyy 9.3.2018 klo 16.15.

Liikkuva koulu -avustuksiin voidaan käyttää yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Kehittämisavustukset peruskouluihin kohdistuvaan toimintaan myönnetään osana tätä määrärahaa.

Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset 31.5.2018 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

 

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Kehittämisavustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät peruskouluihin kohdistuvaan toimintaan. Yksittäisille kouluille ei suoraan myönnetä avustuksia. Avustuksia voivat hakea sekä uudet hankkeet että aiemmin käynnistyneet jatkohankkeet. Hakemukset toimitetaan aluehallintovirastoille.

Avustuksen tavoite

Liikkuva koulu –ohjelman kehittämisavustuksilla tuetaan kuntia ja koulutuksen järjestäjiä Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa peruskouluissa. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivinen ja viihtyisä koulupäivä. Pyrkimyksenä on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Jokainen koulu voi toteuttaa liikkuvaa koulupäivää omalla tavallaan. Toteutuksessa keskeistä on oppilaiden osallisuus, oppimisen edistäminen sekä liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen.

Liikkuvissa kouluissa asioita ajatellaan uusilla tavoilla ja muutetaan toimintakulttuuria aktiivisemmaksi. Keskeisenä toimintatapana on hyvien käytäntöjen levittäminen ja hyödyntäminen (ks. hyvät käytännöt ja toiminnan periaatteet). Vaikuttavuuden lisäämiseksi on hyvä toteuttaa useampia toimenpiteitä ja integroida toiminta osaksi koulun toimintakulttuuria.

Hankkeessa kannattaa luoda omalle kunnalle sopiva, koulujen Liikkuva koulu -toimintaa tukeva rakenne, joka mahdollistaa uusien koulujen mukaan lähtemisen ja Liikkuva koulu -toiminnan kehittymisen ja laajenemisen. Keskeistä on, että kunnan eri sektorit löytävät prosessista omat näkökulmansa, ja että työlle on yhteinen koordinaatio yli sektorirajojen. Toiminnan vakiintuminen edellyttää kuntatason koordinaatiota.
Kuntakoordinaatio on vuoden 2018 toiminnan painopiste. Hakijoita pyydetään kuvaamaan hakemuksessaan Liikkuva koulu -toimintansa koordinaatio- ja ohjausjärjestelmät. Koordinaatioon ja ohjaukseen liittyvät 1) Liikkuva koulu -ohjausryhmä, 2) kunnan Liikkuva koulu -vastuuhenkilö tai -henkilöt ja 3) koulukohtainen Liikkuva koulu -vastuuhenkilö tai vastuutiimi. Suunnitelmassa tulee kuvata myös näiden tahojen tehtävät ja työnjako.

Liikkuva koulu -ohjelman ohjausryhmä on kuvannut Liikkuvan koulun keskeisiä menestystekijöitä seuraavasti:

  • Toiminnallisten opetusmenetelmien täysimittainen käyttöönotto
    • Uuden opetussuunnitelman toimeenpano toiminnallisuuden osalta
    • Laaja-alaisen osaamisen oppimiskokonaisuudet
    • Kansallisten istumisen vähentämissuositusten toimeenpano
    • Toiminnallisten opetusmenetelmien käytön seuranta ja arviointi
    • Oppiainerajat ylittävän opetuksen lisääminen
  • Oppilaiden osallisuuden lisääminen
    • Toiminnan arvioinnissa, toteutuksessa ja kehittämisessä
    • Nuorisotyön menetelmien hyödyntäminen
  • Opettajien osaamisen lisääminen
    • Sisällöt: liikunta- ja hyvinvointiosaaminen, toiminnalliset opetusmenetelmät
    • Muodot: koulutukset, seminaarit, verkostotapaamiset, Liikkuva koulu –internetsivut
  • Rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen
    • Koulun ulko- ja sisätilat
    • Paikalliset resurssit ja toimintaympäristöt
    • Koulun sisätilat (myös yhteiset tilat, kuten käytävät ja aulat), liikuntasali ja lähiympäristö käyttöön opetuksessa ja välitunneilla
    • Koulutilojen liikuntakäyttöön liittyvien esteiden purkaminen
    • Vanhoissa kouluissa lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen liikkumisen näkökulmasta
    • Uusien koulujen rakentamisessa oppilaiden liikkumismahdollisuuksien huomioon ottaminen (rakentaminen esimerkiksi puistometsien tai liikuntapuistojen yhteyteen)
  • Välitunti- ja koulumatkaliikunnan edistäminen
  • Koulukuljetusten odotusaikojen liikunnallistaminen
  • Koulumatkojen kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen
    • Yhteistyö opetuksesta, liikunnasta ja teistä sekä yhdyskuntasuunnittelusta vastaavien kunnan toimialojen kanssa
    • Kävelyn ja pyöräilyn edistäjien työn hyödyntäminen, mm. Liikennekasvatuksen valtakunnallinen yhteistyöverkosto/Opetushallitus, Pyöräilykuntien verkosto ja Pyöräliitto
  • Liikunnallisen harrastustoiminnan järjestäminen koulujen aamu- ja iltapäivissä
    • Järjestöjen toimintamahdollisuuksien parantaminen koulujen aamu- ja iltapäivissä
    • Erilaiset toteutustavat, esim. opetustoimen, liikuntatoimen ja järjestöjen yhteistoteutus
  • Laaja-alainen eri sidosryhmien yhteistyö
  • Laaja-alainen yhteistyö kunnan eri toimialojen välillä, kuten nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja tekninen toimi sekä kouluterveydenhuolto
  • Yhteistyö järjestöjen, kuten liikuntaseurojen, ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa
  • Yhteistyön koordinointi kuntatasolla

Liikkuva koulu -ohjausryhmän työjaostojen mukaan uusia ja vaikuttavampia toimenpiteitä tarvitaan lukuvuonna 2018-2019 erityisesti seuraaviin aihealueisiin:

  • Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Kiinnitetään erityistä huomiota mahdollisten syrjivien ja syrjäyttävien rakenteiden ja toimintamuotojen purkamiseen Liikkuvien koulujen arjessa ja aiempaa yhdenvertaisemman toiminnan kehittämiseen
    • Erityistä tukea tarvitsevien lasten inkluusio Liikkuva koulu -toimintaan
    • Liikkuva koulu -toimenpiteiden tehostaminen kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita
    • Opettajien osaamisen lisääminen sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden asioissa, ml. esteettömyys
  • Koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen
    • Oppilaiden osallisuus sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioiden  
    • Koulujen yhteistyö sekä vastuun jakaminen kunnan eri hallintokuntien kesken
    • Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen yritysten kanssa
  • Koulumatkaliikunnan edistäminen ja yhdyskuntasuunnittelu
    • Koulumatkaliikunnan edistämistoimien kirjaaminen vuosittain kuntien ja tulevaisuudessa maakuntien hyvinvointikertomuksiin
    • Kävely- ja pyöräteiden ympärivuotisen kunnossapidon ja –hoidon priorisointi koulumatkareiteillä
  • Osaaminen ja oppiminen
    • Toiminnallisen koulupäivän rakentaminen luontevaksi osaksi opetustyötä ja oppilaiden normaalia tapaa opiskella ja oppia
    • Pedagogisiin rakenteisiin vaikuttaminen (Kunnan hyvinvointistrategia, kuntien ja koulujen OPS, kouluihin toiminnallisen oppimisen ja Liikkuvan koulun vuosisuunnitelma)
  • Vanhempiin vaikuttaminen
    • Vanhempien tietoisuuden lisääminen lasten liikkumisesta ja siihen vaikuttamisesta (esimerkiksi Move:n ja tutkimustiedon avulla)

Tuettavien hankkeiden tulee tukea liikuntain (390/2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta.  Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

 

Miten avustusta haetaan?

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa.  Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 9.3.2018 klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. Hakemusten tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 9.3.2018 klo 16.15.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa.

Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta.

 

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin ja Liikkuvan koulun menestystekijöihin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan lukuvuodelle 2018 - 2019. Kehittämishankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta avustusta haetaan lukuvuodeksi kerrallaan. Avustuksia voivat hakea sekä uudet hankkeet että aiemmin käynnistyneet jatkohankkeet. Tukea voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään kolmena lukuvuonna samalle hankkeelle. Hankkeiden tulee sisältää useita eri toimenpiteitä koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi.

Jos avustusta haetaan yhteisöjen yhteiseen hankkeeseen (esim. kaksi kuntaa), nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta aluehallintovirastolle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli aluehallintovirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.
    
Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi avustuksen saajan normaalia toimintaa myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea. Hakijoilta edellytetään hakemuksessa kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta. Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi vuosittain aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus.

Hankkeen omarahoituksen tulee olla vähintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä menoista. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Hakijan talousarviossa tulee olla määrärahavaraus toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 50 prosenttia toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.
Hakijaorganisaation ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten ohjaajapalkkiot, koulutusmenot, liikuntavälineiden ja fyysistä aktiivisuutta edistävien kalusteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakulut (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakulut, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset.

Osana toiminnallista hanketta voidaan varustaa koulun oppimis- ja liikkumisympäristöjä. Toiminnallisella hankkeella ja ympäristöjen kehittämisellä ja varustamisella tulee olla selkeä yhteys. Oppimis- ja liikkumisympäristöjen varustamiseen kohdennettujen kustannusten tulee olla alle 20 000 euroa/koulu (alv 0 %). Mikäli kunnan hakemukseen sisältyy useamman koulun varustamiskustannuksia, niin ne tulee ilmoittaa avustushakemuksessa eriteltynä kouluittain. Saman koulun oppimis- ja liikkumisympäristön varustamista voidaan tukea vain kerran hankekauden aikana.
 
Hankittavasta liikuntavälineistöstä, -kalusteista ja -laitteista tulee liittää hakemukseen alustava suunnitelma. Mikäli varustaminen kohdistuu koulupihaan, niin hakemuksen liitteenä on oltava asemapiirros, mihin on merkitty hankittavien välineiden ja kalusteiden sijainnit.

Avustusta ei voi käyttää sellaisiin kuluihin, jotka eivät suoraan edistä koulupäivän aikaista liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kuluihin, toimisto- ja kokouskuluihin, eikä organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin.

Avustusta ei voi käyttää vakinaisen työntekijän peruspalkkakuluihin. Sen sijaan hankkeen kustannuksissa voi olla vakinaisen työntekijän lisätyön tekemisestä aiheutuvat tuntikorvaukset. Määrärahalla ei tueta sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa.

Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan. Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Esimerkiksi saman liikuntaharrasteryhmän kustannuksiin ei voi hakea tukea eri rahoitusjärjestelmistä. Avustusta ei voida käyttää koulujen opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman sisältyvään kerhotoimintaan, jos sitä avustetaan jo Opetushallituksen kerhotoiminnan edistämiseen myöntämistä valtionavustuksista. Avustusta ei voi myöskään käyttää esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön avustamiin seuratoiminnan ja urheiluakatemioiden toiminnan kehittämiseen tai aluehallintovirastojen nuorisotoimien avustamaan liikuntasisältöiseen harrastustoimintaan.
 
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina. Avustusta ei voida käyttää sellaisiin kuluihin, jotka eivät suoraan edistä päivittäistä liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kuluihin, toimisto- ja kokouskuluihin, eikä organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin.    

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa hankintalainsäädäntöä. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, tulee hakijan ilmoittaa niistä valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus huolehtii käytännössä Liikkuva koulu -avustusta koskevien hankkeiden seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat Liikkuva koulu -hankkeiden käyttöön.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden kaikkien koulujen tulee rekisteröityä Liikkuviksi kouluiksi Liikkuva koulu -ohjelman internet-sivuilla osoitteessa http://www.liikkuvakoulu.fi/ ja tehdä nykytilan arviointi.

Liikkuva koulu -ohjelma tarjoaa hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa http://www.liikkuvakoulu.fi/ tai olemalla yhteydessä ohjelman työntekijöihin.

 

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustus on käytettävä 1.8.2018 - 30.6.2019 välisenä aikana.  Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista tehdään selvitykset aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa.

 

Lomakkeet ja liitteet

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat:

  • Ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  • Hankkeen mahdollisten yhteistyökumppaneiden (esim. kunnan eri toimialat, seurat, seurakunta jne) yhteystiedot sekä työnjako.
  • Koulun oppimis- ja liikkumisympäristön kehittämiseen liittyvät suunnitelmat.
  • Väline-, kaluste- ja laitehankintoja sisältävät hankkeet: Alustava suunnitelma hankinnoista.
  • Mikäli varustaminen kohdistuu koulupihaan, niin hakemuksen liitteenä on oltava asemapiirros, mihin on merkitty hankittavien välineiden ja kalusteiden sijainnit.
  • Jatkorahoitusta hakevat hankkeet: Vapaamuotoinen väliraportti ja kustannusselvitys toteutuneesta toiminnasta.
  • Yhteisrahoitushankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.
  • Useampivuotiset hankkeet: koko hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuosittain eriteltynä.
  • Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista.
  • Muut kuin kunnan hankkeet: Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote.
  • Muut asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota.
  • Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä hankeneuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan koordinaattoreilta sekä Liikkuva koulu -ohjelmasta.

 

Myönnetyt avustukset

Kärkihankkeet Liikunta

Lisätietoja