FI SV

Erityisavustus taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen lapsille ja nuorille

Hallituksen kärkihanketta Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta toteuttavan valtionavustuksen tarkoituksena on lisätä perusopetuksen vuosiluokkien 1-10 oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria harrastustunneilla koulupäivän yhteydessä sekä vahvistaa varhaiskasvatusikäisten lasten taide- ja kulttuuriosallistumista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää avustuksiin 2,5 miljoonaa euroa.

Haku alkaa 21.3.2018 ja päättyy 25.4.2018 klo 16.15

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Avustus on tarkoitettu seuraaville lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoille:

Lastenkulttuurin toimijat: Avustusta voivat hakea kunnat, lastenkulttuurikeskukset, taidelaitokset, museot, kirjastot, perinneyhdistykset sekä muut taide- ja kulttuuritoimijat, joilla on osaamista lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Taiteen perusopetuksen toimijat: Avustusta voivat hakea taiteen perusopetuksen järjestäjät, joita voivat olla kunnat, kuntayhtymät, yksityiset yhteisöt tai säätiöt.  

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoita kannustetaan yhteistyöhön toistensa ja liikunnan alan toimijoiden kanssa. Hakijana on aina joko lastenkulttuurin tai taiteen perusopetuksen toimija.

Hakijan tulee olla oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.

Vuonna 2018 hakemuksia voi esittää seuraaviin kuuteen ryhmään:

  1. Peruskoulun vuosiluokkien 1-10 oppilaille suunnatut lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteishankkeet
  2. Innovatiiviset Utelias luokka -hankkeet, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä koulun opettajien ja lastenkulttuurin ja/tai taiteen perusopetuksen toimijoiden välillä. (katso tarkemmin jäljempänä)
  3. Yläkouluikäisille suunnatut hankkeet, joissa innostetaan yläkoululaisia harrastamaan innovatiivisin tavoin.
  4. Uudenlaiset hankkeet, joissa harrastuskokonaisuuksissa yhdistyvät taiteen, kulttuurin ja liikunnan sisällöt.
  5. Muut uudet hankkeet
  6. Hankkeet, jotka ovat saaneet rahoitusta kärkihankkeen aiemmilla hakukierroksilla joko lastenkulttuurin tai taiteen perusopetuksen hausta. Hankkeen tulee alkaa aiemman hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke voidaan esittää lisäksi myös ryhmiin A-D. Hakemuksessa on mainittava aiemmat avustuspäätökset.

Ryhmien D-E hankkeet voivat olla suunnattuja ala- ja yläkoululaisille ja/tai varhaiskasvatusikäisille lapsille kuitenkin niin, että varhaiskasvatusikäisille lapsille suunnattu toiminta tulee olla taiteen perusopetuksen toimijan järjestämää. Ryhmään D esitettävissä hankkeissa avustus voi kohdistua taiteen ja kulttuurin osuuteen harrastustunneista ja liikunnan osuus tulee kattaa muista rahoituslähteistä.

Avustuksen tavoite

Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta, luovaa ja kriittistä ajattelua, kulttuurikompetenssia sekä lisätä tietoja ja taitoja taiteesta ja kulttuuriperinnöstä. Tavoitteena on vahvistaa koulun toimintakulttuuria, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista, edistää kouluviihtyvyyttä, ja jossa koulun tilat ovat koululaisten monipuolisessa harrastuskäytössä.

Tavoitteena on syventää lastenkulttuurin, taiteen perusopetuksen ja liikunnan alan toimijoiden yhteistyötä sekä koulun opettajien yhteistyötä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa. Avustuksilla vähennetään lasten ja nuorten turvattomuutta, yksinäisyyttä ja tekemisen puutetta iltapäivisin koulupäivän jälkeen. Harrastustunnit täydentävät ja tukevat koulun taide- ja kulttuurikasvatusta sekä laajentavat ja monipuolistavat perusopetuksen oppimisympäristöjä. Taiteen perusopetuksen toimijoiden hankkeet tuovat taiteen perusopetuksen oppilaitoksen opettajien antamaa laadukasta taidekasvatusta lasten ja nuorten saataville.

 

Miten avustusta haetaan?

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan seuraavat edellytykset ja arviointikriteerit.

Hankkeen toiminnan tulee olla

  • lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteisiin pohjautuvaa. Harrastustuntien sisällöt tulee valita opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen koululaiskyselyn koulukohtaisten tulosten tai vastaavanlaisen koulun oppilaiden kuulemisen perusteella. Valtakunnallinen koululaiskyselyn koulukohtaiset tulokset löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta www.minedu.fi  ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton verkkosivuilta www.lastenkulttuuri.fi. Harrastetunnille osallistuvilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tunnin taide- ja kulttuurisisällön toteutukseen.
    Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida koulupäivän rakenne, lasten ja nuorten jaksaminen sekä mahdollisuudet harrastuksen jatkamiseen hankkeen päättymisen jälkeen.
     
  • maksutonta, jos toiminta järjestetään koulun kerhotoimintana. Muulloin toiminnasta voidaan periä kohtuullinen maksu. Mikäli maksu on este lapsen tai nuoren osallistumiselle, silloin sitä ei tule edellyttää.
     
  • ajoitettu kouluissa ennen oppituntien alkua, keskelle koulupäivää oppituntien väliin tai iltapäiviin välittömästi oppituntien jälkeen ( noin klo 12-16). Harrastustunnit ja omatoiminen harrastaminen järjestetään koulun tiloissa, kulttuuritiloissa tai päiväkodeissa. Harrastustunnit voivat olla myös muussa kuin oppilaiden omassa koulussa. Etäisyys omasta koulusta toiseen kouluun tai kulttuuritilaan tulee olla kävelymatkan verran. Kun harrastustunteja järjestetään usealla koululla, lapsille ja nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua myös muiden koulujen harrastetunneille, jotka ovat kävelyetäisyydellä.
     
  • jatkuvaa: harrastustuntitoiminta on säännöllistä, viikoittaista ja sen tulee kestää 1 tai 2 lukuvuotta (vähintään 30 harrastustuntia lukuvuodessa). Koululaisille suunnatun toiminnan tulee ajoittua koulupäiviin ja alkaa touko-syyskuussa 2018 sekä päättyä viimeistään 31.5.2020. Yksi harrastuskerta voi kestää useamman tunnin. Hankkeeseen voi sisältyä maksuttomia esittelytunteja, joissa koululaiset pääsevät tutustumaan taide- ja kulttuurialoihin. Esittelytunnit on mahdollista järjestää myös oppituntien aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään yläkoululaisten innostamiseen.

Harrastustuntien järjestäjä huolehtii, että toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret ovat vakuutettuja. Myös omatoimiseen harrastamiseen osallistuvilla lapsilla ja nuorilla on oltava vakuutus. Harrastustunteja tulee pyrkiä järjestämään kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ei ole tai on vähän harrastustoimintaa.

Taiteen perusopetuksen toiminnan tulee lisäksi olla

  • laadukasta, tavoitteellista ja lapsi- ja nuorilähtöistä sekä perustua taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmiin
  • lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteisiin pohjautuvaa.
  • eri taiteenalojen varhaisiän kasvatusta päiväkotien tiloissa tai
  • eri taiteenalojen opetussuunnitelmiin perustuvaa taiteen perusopetusta taiteen perusopetuksen oppilaitosten oppilaille koulun tiloissa tai
  • tutustumista taiteen perusopetukseen koulun kerhotoimintana perusopetuksen oppilaille tai
  • muuta koulun taidekasvatusta tukevaa kerhotoimintaa tai koulun kerhotoimintaa taiteen perusopetuksen opettajien ohjauksessa tai
  • Utelias luokka -toimintaa koulupäivän aikana ja harrastustunneilla taiteen perusopetuksen opettajien ohjauksessa tiiviissä yhteistyössä koulun opettajien kanssa tai
  • muuta harrastustoimintaa yhteistyössä lastenkulttuurin toimijoiden ja liikunnan toimijoiden kanssa.

Toiminta voidaan toteuttaa päiväkodeissa, peruskouluissa tai niiden lähiympäristössä sijaitsevissa taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa sekä muissa soveltuvissa tiloissa päiväkodin tai koulun lähellä. Varhaiskasvatusikäisille kohdennettuun harrastustoimintaan voivat osallistua myös perhepäivähoidossa tai jonkin muun päivähoitomuodon piirissä olevat lapset.

Lastenkulttuurin toiminnan tulee lisäksi olla

  • taide- ja kulttuurialan ammattilaisen tai kädentaitojen osaajan ohjaamaa. Ohjaajalla tulee olla osaamista lasten kanssa työskentelystä.
  • laadukasta, tavoitteellista ja lapsi- ja nuorilähtöistä.
  • lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteisiin pohjautuvaa.

Utelias luokka –hankkeet:

  • hakijana tulee olla joko lastenkulttuurin tai taiteen perusopetuksen toimija
  • yhteistyökumppanina on koulu tai kouluja
  • opettaja/t ja taidekasvattaja/t ovat tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa siten, että taiteen ja kulttuurin sisältöjä hyödyntäen vahvistetaan oppilaiden luovaa ja kriittistä ajattelua yhden tai useamman oppiaineen tunneilla ja/tai opetussuunnitelmiin pohjautuvassa ilmiölähtöisessä opetuksessa keskimäärin kahdella oppitunnilla viikossa ja harrastustunneilla
  • hankkeet pääsevät hyödyntämään OECD:n luovaa ja kriittistä ajattelua koskevan tutkimushankkeen tuloksia
  • hakemukseen tulee liittää yhteistyökoulun laatima motivaatiokirje, jossa kerrotaan, minkälaista luovaa toimintaa koulussa on aiemmin ollut

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kevään 2018 aikana yhteydessä valittuihin Utelias luokka –hankkeisiin ja järjestää niille työpajan elokuussa Helsingissä.  

Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä seuraavat kohdat, joiden perusteella hakemuksia arvioidaan. 

1) Toiminnan vaikuttavuus sekä lasten ja nuorten saavuttaminen

  • harrastetuntien ja osallistuvien lasten ja nuorten (eriteltyinä alakoululaiset, yläkoululaiset, varhaiskasvatusikäiset) sekä koulujen ja päiväkotien määrät (eriteltyinä alakoulut, yläkoulut, varhaiskasvatus). Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeisiin, joissa kaikki tai suurin osa kunnan koululaista tai varhaiskasvatusikäisistä lapsista voi osallistua harrastetunneille.
  • kyseessä olevat taiteen ja kulttuurin alat sekä se, onko kyseessä lastenkulttuurin toiminta vai taiteen perusopetus
  • kunnat, joissa toiminta tapahtuu - harrastetuntien järjestäminen eri puolilla maata

2) Toiminnan laatu ja oppilaiden kiinnostuksen huomioiminen

  • oppilaiden kiinnostuksen vaikutus harrastetuntien sisältöön ja suunnitelmat huomioida lasten ja nuorten toiveet toiminnan aikana
  • ohjaajan ja osallistuvien lasten ja nuorten vuorovaikutuksen varmistaminen, ohjaajan ammattitaito ja kokemus
  • sisällön monipuolisuus: tapa tuoda monipuolisesti esille yhtä tai useampaa taiteenalaa tai sisältö, jossa yhdistetään taide ja liikunta
  • innovatiiviset tavat lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta taiteisiin ja kulttuuriperintöön

3) Yhteistyö koulun opettajien ja/tai varhaiskasvatuksen ja muiden taide-, kulttuuri- ja liikunnan alan toimijoiden sekä lasten ja nuorten huoltajien kanssa

  • tavat, joilla synnytetään, vahvistetaan ja/tai juurrutetaan opetussuunnitelman mukaisesti koulun sekä taiteen, kulttuurin ja liikunnan ammattilaisten yhteistyötä ja vuorovaikutusta tai yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä taiteen, kulttuurin ja liikunnan ammattilaisten välillä.
  • toimivien käytäntöjen jakaminen
  • toimiva tiedotus toimijoiden kesken ja huoltajien suuntaan esim. Wilma-järjestelmää hyödyntäen
  • harrastustuntien aikaansaannosten, esimerkiksi töiden ja esitysten näkyminen koulussa

4) Paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön lisääminen koulujen ja kuntien kanssa

  • harrastetunnit edistävät yhteistyön lisäämistä ja vahvistamista varhaiskasvatuksen, koulun, kunnan ja paikallisten taide-, kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden välillä

5) Toimintamalli ja pysyvät vaikutukset

  • toiminta on järjestetty kustannustehokkaasti
  • hakemukseen sisältyy uusi toimintamalli, jolla harrastetunnit toteutetaan
  • hankkeessa on tavoitteena pysyvät vaikutukset ja. harrastetuntien jatkuvuus
  • suunnitelma taiteen perusopetuksen jatkumon toteuttamisesta hankkeen päätyttyä  

2.    Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustusta voidaan käyttää

  • opettajien ja ammattitaitoisten ohjaajien palkka- ja matkakuluihin
  • kohtuullisiin koordinointikuluihin
  • hankkeesta aiheutuviin tilakustannuksiin (koulujen tilojen käytön tulee olla maksutonta) 
  • välttämättömiin ja kohtuullisiin väline- ja materiaalikustannuksiin 

Avustusta ei voi käyttää 

  • toimintaan, johon on samalle ajankohdalle jo myönnetty valtion erityisavustusta 
  • toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa 
  • opetustuntikohtaista valtionosuutta saavan opetuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaiseen toimintaan 
  • perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan, johon kunnat saavat ohjaustuntikohtaista valtionosuutta.

Uusien hankkeiden tulee alkaa viimeistään syyskuussa 2018. Jatkohanke voi alkaa vasta edellisen hankkeen päättymisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.  

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
    Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Määritelmät

Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet). Opetussuunnitelman perusteet voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä (yleinen ja laaja oppimäärä).

Eri taiteenalojen opetussuunnitelman perusteissa on otettu huomioon myös varhaisiän kasvatus . Esimerkiksi varhaisiän musiikkikasvatus sisältää musiikkileikkikoulu- ja musiikkivalmennustoiminnan sekä näihin läheisesti liittyvän toiminnan. Varhaisiän kasvatus on ryhmäopetusta, ja siihen liittyy taiteiden välinen yhteistyö.

Perusopetuslain mukaan oppilaille voidaan perusopetuksen yhteydessä järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Koulun kerhotoiminta on opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Koulu päättää toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Koulun kerhotoiminta on oppilaalle maksutonta.

Koulussa voi olla myös muuta kerho- ja vapaa-ajantoimintaa, josta voidaan tarvittaessa periä kohtuullisia maksuja.

Myönnetyt avustukset

Taiteen perusopetus:
2017  2016

Lastenkulttuuri:
2017  2016

Koululaiskyselyt

Haussa nyt

Hakuaika vuodelle 2018
21.3.2018 8:00 - 25.4.2018 16:15
Kulttuuri Kärkihankkeet

Lisätietoja

- ylitarkastaja Hanna Koskimies, hanna.koskimies@minedu.fi, p.02953 30048
- neuvotteleva virkamies Iina Berden, iina.berden@minedu.fi, p. 02953 30069