FI SV

Kulttuurin kokeilu- ja kehittämishankeavustukset / Osallisuus ja Osallistuminen

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus on tarkoitettu osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseen kulttuurin ja kulttuuripalveluiden piirissä sekä kulttuuripalvelujen yleisöpohjan laajentamiseen.

Hakuaika: 20.6. – 28.9.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käytettävissään enintään 750 000 euroa määrärahasta myönnettäviin avustuksiin.

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Avustuksilla toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 sekä hallitusohjelman tavoitteita.

Haku kohdistuu kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitealueeseen osallisuus ja osallistuminen, jossa tavoite vuoteen 2025 on, että ”osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet”. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan Suomessa ”kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja uteliaisuuteen” ja ”jokaisesta pidetään huolta ja autetaan ajoissa”.

Avustus on tarkoitettu kulttuurin ja taiteen parissa toimiville oikeustoimikelpoisille yhteisöille, kuten yhdistyksille, säätiöille tai yrityksille. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille eikä työryhmille, joissa luonnollinen henkilö on virallisena hakijana. Avustusta ei myönnetä yksittäisen taideteoksen luomiseen tai muuhun luovaan työhön, jonka tuloksena syntyy yksittäinen teos, esitys, näyttely tai muu vastaava asia. Avustusta ei myönnetä kulttuuriperintöalan hankkeisiin, ja joissa hakijana on museo tai muu kulttuuriperintöalan toimija. Ne siirretään käsiteltäväksi Museovirastoon, jossa avataan syksyllä 2017 osallisuus ja osallistuminen -teeman liittyvä kokeilu- ja kehittämishankkeita koskeva haku.

Avustuksen tavoite

Avustuksen tavoitteena on edistää ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja osallistumista erilaisiin kulttuuripalveluihin sekä laajentaa kulttuuripalvelujen yleisöpohjaa. Lisäksi tavoitteena on poistaa esteitä osallistumiselta, syventää osallistumiseen liittyviä kokemuksia ja vaikutuksia ja edistää palveluja tarjoavien ja toimintoja tuottavien tahojen sekä yleisöjen välistä vuorovaikutusta. Erityisenä painopisteenä ovat ne ihmiset, joiden osallisuus kulttuuriin ja osallistuminen kulttuuritilaisuuksiin on muita vähäisempää. Tavoitteitta edistävissä toimissa ja toimintamalleissa voidaan hyödyntää joko perinteisiä keinoja tai digitaalisia keinoja tai niiden yhdistelmiä.

Omakohtainen taiteen ja kulttuurin tekeminen ja taide- ja kulttuuritilaisuuksiin ja -tapahtumiin osallistuminen lisäävät ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia. Tilastojen ja tutkimusten mukaan taide- ja kulttuuritilaisuuksissa käynnit jakaantuvat epätasaisesti eri väestöryhmien kesken. Syyt vähäiseen osallistumiseen liittyvät ihmisten taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliseen asemaan, mutta myös ikä, sukupuoli, terveys, koulutus, seuran puute, käyntitottumukset sekä (kielteiset tai myönteiset) odotukset ja näkemykset taiteesta ja kulttuurista vaikuttavat osallistumiseen. Syyt voivat olla myös palvelutarjontaan liittyviä; palveluja ei ole riittävän paljon, monipuolisesti tai lähellä tai niiden tarjoamisen tapa koetaan vieraaksi.

Määrärahasta rahoitettavat hankkeet voivat kohdistua taide- ja kulttuuripalvelujen ja - tapahtumien järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvien toimintakonseptien ja mallien kehittämiseen tai taiteen ja kulttuurin omaehtoista harrastamista tukeviin toimintoihin. Kyseeseen voivat tulla uusien käytäntöjen kokeilut tai jo kokeiltujen käytäntöjen vakiinnuttaminen rakenteellisiksi ratkaisuiksi. Hankkeiden tulee olla laaja-alaisesti vaikuttavia valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä sosiaalisesti tai toimialan kehityksen kannalta.

Hankkeiden suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025:ssä tehtyjä havaintoja osallisuudesta kulttuuriin ja osallistumisesta kulttuuripalveluihin tai -tilaisuuksiin sekä hyödyntää tähän aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa.

Jutta Virolainen, Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset, Cuporen verkkojulkaisuja 26

Arto Lindholm (toim.), Ei-kävijästä osalliseksi, Humak 2015

 

Miten avustusta haetaan

Avustusta haetaan ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Hakuaika päättyy hakuajan viimeisenä päivänä 28.9.2017 klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä.

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankkeen sisältöä koskevat myöntökriteerit:

1) Millä keinoin hankkeessa toteutetaan

  • Kulttuuripolitiikan strategia 20215 tavoitteet ja/tai hallitusohjelman kohta, joita hankkeessa toteutetaan
  • tavoitteet tulee kirjata ja esittää hankkeessa toteutettavat ratkaisut, joilla tavoitteisiin vastataan

2) Mihin todennettuun tarpeeseen tai ongelmaan hankkeessa vastataan (tutkimustieto, toimijan oma tieto, asiakas- tai käyttäjäpalautteeseen pohjautuva tieto)

  • Tutkimus, julkaisuajankohta ja tutkimuksessa esitetty ongelma tai tarve (lyhyesti, enintään 10 riviä)
  • Hakijan muuhun kuin julkaistuun tutkimukseen perustuva tieto ongelmasta tai tarpeesta. kohdassa tulee yksilöidä mihin tieto perustuu ja miten se on todennettu (lyhyesti, enintään 10 riviä)

3) Suunnitelma toimenpiteistä, joilla pyritään vastaamaan edellä mainitussa kohdassa oleviin tarpeisiin:

3.a jos hanke on kokeilu, millainen uusi toimintamalli on tarkoitus kehittää TAI

3.b jos hanke perustuu olemassa oleviin toimintamalleihin, millaisin keinoin toimintamalli tai toimintamallit voidaan saattaa vakiintuneeksi käytännöksi tai rakenteelliseksi ratkaisuksi

  • Toimenpiteiden alustava aikataulu
  • Viestintäsuunnitelma ja viestinnän välineet

4) Hankkeen laajempi vaikutus valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä kulttuurin toimialalla tai sosiaalisesti.

  • Kuvaus hankkeen ennakoiduista laajemmista vaikutuksista
  • Mahdollisen yhteistyökumppanin aikaisempi kokemus vastaavanlaisen hankkeen toteuttamisesta tai osallisuudesta jonkun hankkeen toteuttamiseen

Hakijaa koskevat myöntökriteerit

5) Hakijan kokemus, ammattitaito ja taloudelliset edellytykset

  • Hakijan aikaisempi kokemus vastaavanlaisen hankkeen toteuttamisesta
    • hankkeen nimi, toteutusajankohta ja kokonaisbudjetti,
    • hankkeesta tehty arviointi (tulokset) ja tekijätiedot
  • Hakijan ammattitaito ja osaaminen
  • Hakijan taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi; avustusta voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 95 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, mutta perustelluista syistä osuus voi olla suurempi

Avustettava hanke voidaan toteuttaa vuosien 2017 – 2019 aikana.

Hakemusten käsittely ja arviointi

Hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla.

Avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Ennen päätösesitystä hakemukset arvioidaan yllä kohdissa ”Hakukohtaiset ja hakijaa koskevat myöntöperusteet” esitettyjen myöntökriteereiden pohjalta siten, että kohdista 1 – 5 voi saada kustakin 1 – 3 pistettä kokonaislukuina (kohdat 3a ja 3b ovat vaihtoehtoisia keskenään). Lisäksi kohtien 1) ja 3) pisteet painotetaan kertoimella kaksi (2). Siten maksimipisteet voivat olla 21.

Kohdan 1 pisteet määräytyvät seuraavasti:

  • hanke vastaa kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 yhteen tai useampaan tavoitteeseen ja/tai hallitusohjelman tavoitteisiin
  • hankkeen ratkaisuesitykset yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi

Kohdan 2 pisteet määräytyvät seuraavasti:

  • miten relevantteja ja millä keinoin todennettuja ovat hakemuksessa esitetyt ongelmat tai tarpeet, joihin ratkaisua etsitään
  • miten merkityksellisiä ongelmat ovat suhteessa kulttuuriin osallisuuden ja kulttuuripalveluihin osallistumisen vahvistamisen näkökulmasta.

Kohdan 3 pisteet määräytyvät seuraavasti:

  • kohdassa 3a: kehiteltävän toimintamallikokeilun uutuusarvo ja sen toimivuus (konkreettiset esimerkit)
  • kohdassa 3b: keinojen realistisuus, joilla saatetaan jo kokeiltu toimintamalli vakiintuneeksi käytännöksi tai rakenteelliseksi ratkaisuksi
  • suunnitelman toteutuskelpoisuus (hankkeen kustannusarvio, työntekijöiden tehtävät, aikataulu)

Kohdan 4 pisteet määräytyvät seuraavasti:

  • toimialan laajuudessa otetaan huomioon hankkeen valtakunnallisuus ja alueellisuus sekä muu laajempi merkitys
  • jos hanke on paikallinen tai muulla tavoin rajattu, tulee hakemuksessa todentaa keinot, joilla valtakunnallinen ja laajempi vaikutus toimialalle voidaan osoittaa
  • eduksi lasketaan myös hankkeen yhteistyökumppanit, joiden kanssa hankkeessa tehdään yhteistyötä joko hankekumppaneina tai muina yhteistyökumppaneina (hankekumppaneiden osalta otetaan huomioon niiden resurssit ja aiempi kokemus hankepartnerina)

Kohdan 5 pisteet määräytyvät seuraavasti:

  • hakijalla on vähintään yksi kokemus vastaavanlaisen ja -laajuisen hankkeen toteuttamisesta viimeisen viiden vuoden ajalta; hanke liittyy kulttuurin toimialaan ja sen kehittämiseen
  • osoitettu ammattitaito ja osaaminen
  • hakijayhteisön taloudellinen tilanne, joka osoitetaan viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen avulla ja veroviranomaisen todistuksella maksetuista veroista

Myönnettävät avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hankkeelle, joka on saanut vähintään 16 pistettä, joista hakukohtaisten myöntöperusteiden kohtien 1) ja 3) pisteet ovat molemmissa vähintään 4 pistettä (yhteensä 8), voidaan harkita avustuksen myöntämistä. Vain erityisestä syystä voidaan avustaa hanketta, joka ei täytä vähimmäispistevaatimusta.

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä.

Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Millaisia ehtoja myönnetyn avustuksen käyttöön liittyy

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 95 % prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, mutta perustelluista syistä avustusosuus voi olla suurempi. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Miten myönnetystä avustuksesta raportoidaan

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Lisäksi selvitykseen tulee liittää itsearviointi hankkeen tuloksista ja vaikutuksista.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista avustuksista selvitykset tehdään asiointipalvelussa.

Myönnetyt avustukset

Kulttuuri

Lisätietoja

kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen, puh. 029 5330 175

neuvotteleva virkamies Tuula Lybeck, puh. 029 5330 201

kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes, puh. 029 5330 259