FI SV

Selvityshenkilöt:
Sivistystoimen ja soten palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys vaatii yhteistä toimintakulttuuria

Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriö 7.2.2018 12.39
Tiedote
Sivistystoimen ja soten palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys vaatii yhteistä toimintakulttuuria
Ministerit Saarikko ja Grahn-Laasonen vastaanottivat selvityksen.

Selvityshenkilöt ovat kartoittaneet sivistys- ja sote-palveluiden yhdyspintoja ja tehneet 39 ehdotusta, joilla lapsi- ja perhelähtöisyys palveluissa varmistetaan uudistuvassa toimintaympäristössä. Selvityshenkilöt luovuttivat selvityksensä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Vuonna 2020 lasten ja perheiden sote-palvelut siirtyvät maakunnille ja sivistys- ja opetustoimi jäävät kuntiin. Toimintaympäristön muutos edellyttää vahvaa ja yhtenäistä kansallista strategista tahtotilaa, jossa keskeistä on lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointi ja arjen toimivuus.

Maakunta- ja sote-uudistukset muuttavat organisaatioiden vastuita ja tehtäviä, jolloin syntyy uusia yhdyspintoja ja verkostoja. Palvelujen on rakennuttava lapsen ja nuoren elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille, ei päinvastoin.

Selvitystyö on tehty osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) jossa luodaan lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä sisältöjä ja rakenteita uuteen toimintaympäristöön. Selvitystyö on osa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE). Loppuraportti luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle sekä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle, jotka johtavat yhdessä LAPE-muutosohjelmaa.

Selvityshenkilöiden mukaan tarvitaan toimintakulttuurin syvällistä muutosta, joka mahdollistaa eri professioiden, viranomaisten ja hallinnontasojen lapsen ja nuoren parhaaksi tekemän verkostomaisen yhteistyön. Tämä edellyttää lukuisia erilaisia toimia. Yhtä ratkaisua yhdyspintahaasteeseen ei ole olemassa.

Selvityshenkilöt kokosivat esitykset neljäksi kokonaisuudeksi:

  1. Johtamisen rakenteita ja ohjausta koskevat esitykset liittyvät yhteisen kansallisen tahtotilan saamiseen, kuntien ja maakuntien yhteistyöhön sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään.
  2. Tieto ja innovaatiot -kokonaisuus sisältää esitykset tiedolla johtamiseen ja yhdyspintainnovaatioiden edistämiseen.
  3. Osaamista koskevat esitykset liittyvät uudistuvien osaamistarpeisiin vastaamiseen ja yhdyspintaosaamisen vahvistamiseen kunta- ja maakuntatasolla. 
  4. Palvelujen kehittämistä koskevat esitykset käsittelevät integroitujen joustavien palvelujen saamista, vaativan ja erityisen tuen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja harvinaisten sairauksien hoitoa sekä ohjaamotoiminnan kehittämistä.

Selvityshenkilöt esittävät muun muassa, että jokaiseen maakuntaan tulee muodostaa maakunnan ja kuntien yhteinen LAPE-yhteistyöryhmä. Maakunnan tulisi tehdä myös yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuntien kanssa. Eri ammattilaisten tiedonkulun, salassapidon ja yhteistyövelvoitteiden sisältöjä tulisi selventää ja kuntien ja maakuntien tueksi tulisi kehittää yhteistä tietopohjaa. Kuntien ja maakuntien yhdyspinnoilla toimivien henkilöiden valmiuksia toimia lapsen, nuoren ja perheen kokonaistarve, palvelukokonaisuus ja palveluissa eteneminen huomioiden on vahvistettava laajasti.

Selvityshenkilöt ehdottavat hallitukselle kansallisen lapsi- ja perhestrategian laatimista yhteisen tahtotilan perustaksi.  Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pitää tätä erittäin tärkeänä.

- Vaikka meillä olisi kuinka erinomaiset  lasten sote-palvelut, ne eivät yksin pysty estämään lasten eriarvoistumista, lastensuojelutyön kuormittavuutta  tai  lasten mielenterveysongelmien lisääntymistä.  Lasten hyvää arkea tekevät soten ja sivistystoimen palvelut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset toimijat yhdessä. Siksi kansallista lapsen oikeuksiin perustuvaa strategiaa tarvitaan, ministeri Saarikko korostaa.

Maakunta- ja sote-uudistus merkitsee selvityshenkilöiden mielestä myös merkittävää toimitilauudistusta. Kuntien ja maakuntien tulisi yhteistyönä kartoittaa maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät tilatarpeiden muutokset ja luoda yhteinen tilastrategia., joka tukee LAPE-muutosta ja avaa kuntien kiinteistöjä sosiaali- ja terveyshuollon toimijoiden käyttöön joustavan asioinnin helpottamiseksi. Kuntaliiton ja ministeriöiden tulisi kerätä hyviä kokemuksia uusista neuvola-, päiväkoti-, koulu- ja kirjastokonsepteista, joita voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden tilasuunnittelussa.

Ministeri Grahn-Laasonen korostaa kuntien aktiivista roolia muutoksessa: - Kuntien uuteen rooliin sote- ja maakuntauudistuksessa on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Se vaatii meiltä kaikilta, myös sivistyssektorilta, uudenlaista ajattelua. Tulevaisuuden sivistyskuntien palveluita tulee rakentaa aktiivisessa yhteistyössä maakuntien kanssa lapsi- ja perhelähtöisesti, ilman kitkaa hallinnonalojen välissä. Yhdessä on varmistettava, että palveluja on saatavilla siellä, missä lapset, nuoret ja perheet luonnollisesti kohdataan, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Selvitys sisältää myös esityksen selvityshenkilöiden esitysten jalkauttamisesta sekä toimivia esimerkkejä yhdyspinnoilta.

Lisätietoja:

- selvityshenkilöiden puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, p. 0295 331 600

- Tampereen yliopiston työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen, p. 040 800 4362

- Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän perheiden palveluiden toimialuejohtaja Matti Kaivosoja, p. 044 723 2360

- Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. (09) 771 2700

Muualla verkossa