PISA-raportti selittää tulosten syitä ja muutossuuntia

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.4.2012 11.26
Tiedote -

Tuore raportti PISA 2009 -tutkimuksesta on ilmestynyt. Nyt julkistettu raportti Kestääkö osaamisen pohja? tarkastelee vuonna 2010 julkistettujen tulosten muutostrendejä sekä eri oppilasryhmien välisiä eroja selittäviä tekijöitä.

Vaikka suomalaisnuorten lukutaidon tulokset olivat PISA 2009 -tutkimuksessa kansainvälisesti vertailtuna erinomaisia, suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt hieman viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Heikkojen lukijoiden osuus hieman kasvoi ja erinomaisten lukijoiden osuus väheni. Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidon osaamistuloksissa suureni entisestään ja kieliryhmien välinen ero pysyi edelleen merkittävänä. Myös oppilaiden asenteissa ja motivaatiossa oli huolestuttavia merkkejä.

- Suomalaisen koulun menestyksen taustalla on voimakas pyrkimyksemme koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Uusimmissa tutkimustuloksissa on merkkejä siitä, että useissa kansallisina vahvuuksina pitämissämme tekijöissä on näkyvissä käänne heikompaan suuntaan. Koulujen välinen vaihtelu oppimistuloksissa on myös tuoreessa tutkimuksessa selvästi suurempaa kuin ensimmäisissä PISA-tutkimuksissa. Siksi onkin erityisen tärkeää varmistaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen peruskoulussa, opetusministeri Jukka Gustafsson sanoo.

Lukuharrastus ja kiinnostus lukemiseen laskussa

Suomalaisnuorten kiinnostus lukemista kohtaan laski selvästi vuoteen 2000 verrattuna.
Lisäksi koulun ulkopuolella omaksi ilokseen lukevien nuorten määrä on laskenut Suomessa lukutaidon huippumaista eniten yhdeksässä vuodessa. Vuoden 2000 tulosten mukaan 78 prosenttia nuoristamme luki omaksi ilokseen päivittäin edes vähän, kun vuoden 2009 tuloksissa vastaava osuus oli enää 67 prosenttia. Omaksi iloksi lukeminen on jakautunut vuoden 2000 tavoin selvästi sukupuolen mukaan: tytöistä 81 prosenttia käyttää aikaa lukemiseen päivittäin ja pojista vain noin puolet. Suomalaisnuorten vahvuus oli lukemisen monipuolisuus, joka oli selvästi OECD-maiden keskitasoa korkeammalla.

Kiinnostus lukemiseen ja lukemisen monipuolisuus olivat vahvasti yhteydessä lukutaidon tasoon sekä vuoden 2000 että vuoden 2009 tuloksissa: mitä kiinnostuneempia nuoret olivat lukemisesta ja mitä monipuolisemmin he lukivat erilaisia painettuja tekstejä, sitä parempi oli heidän keskimääräinen lukutaitonsa.

Heikon lukutaidon taustalla monia syitä

Sekä tytöillä että pojilla heikkoa lukutaitoa ennustivat mm. koulun kielestä poikkeava äidinkieli, runsas painettujen lehti- ja ohjetekstien lukeminen opetuksessa sekä vähäinen kaunokirjallisuuden tulkinta opetuksessa.

Tyttöjen heikkoa lukutaitoa selitti mm. kodin matala taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen asema, kun taas pojilla se ei ennustanut heikkoa lukutaitoa. Sen sijaan pojilla todennäköisyys heikkoon lukutaitoon kasvoi, jos vauraassa kodissa kulttuurin arvostus oli suhteellisen vähäistä. Pelkkä kodin vauraus ei ole yhteydessä lukutaitoon.

---

PISA 2009 on neljäs itsenäinen tutkimus vuonna 1998 käynnistyneessä kansainvälisessä PISA-arviointiohjelmassa. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. PISA 2009 pääraportissa: Kestääkö osaamisen pohja? keskitytään kysymyksiin, joita aineiston ensimmäiset analyysit nostivat esiin.

PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen alueilla. PISA 2009 pääalueena oli lukutaito. Lukutaito on PISAssa määritelty kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa, vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.

Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- johtaja Eeva-Riitta Pirhonen puh. (09) 160 77268
- erikoissuunnittelija Tommi Karjalainen, puh. (09) 160 77325

Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto):
- professori Jouni Välijärvi, PISAn kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210, jouni.valijarvi@jyu.fi
- yliopistonlehtori Sari Sulkunen, PISAn lukutaidon arviointi, puh. 040 805 3246, sari.sulkunen@jyu.fi