Hyppää sisältöön

PISA 2015: Suomalaisnuoret parhaiden joukossa yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa

Ministry of Education and Culture
Julkaisuajankohta 21.11.2017 9.00
Tiedote

Suomalaisnuoret sijoittuivat OECD:n PISA 2015 -tutkimuksessa yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa OECD-maiden vertailussa viidenneksi ja kaikkien arviointiin osallistuneiden maiden ja alueiden vertailussa seitsemänneksi. Yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.

– Tutkimus osoittaa, että suomalaisilla nuorilla on vahvat yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot. Se vahvistaa käsitystä, että meillä on hyvät edellytykset, perustiedot ja myös -taidot, pärjätä työelämän murroksessa, jossa korostuvat yhteistyö ja uuden luominen verkostoissa ja tiimeissä. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet keskittyvät aiempaa vahvemmin tulevaisuuden taitojen vahvistamiseen. Ainoa hälyttävä piirre tässäkin vertailussa on poikien heikompi pärjääminen. Olen kutsunut tutkijat etsimään ratkaisuja tähän koulutusjärjestelmämme kipukohtaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Suomalaisten tulosten keskiarvo oli 534, josta ainoastaan Singaporen (561) ja Japanin (552) pistemäärät erosivat tilastollisesti merkitsevästi. Suomen kanssa tasaisessa ryhmässä olivat Hongkong (541), Korea (538), Kanada (535), Viro (535), Macao (534), Uusi-Seelanti (533) ja Australia (531). Japanilaisten nuorten pistemäärä oli muita OECD-maita korkeampi. Korean, Kanadan, Viron ja Suomen pisteet eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yhteistoiminnallisella ongelmanratkaisulla tarkoitetaan kykyä toimia tehokkaasti tilanteessa, jossa usea henkilö yrittää yhdessä ratkaista jonkin ongelman jakaen eri osapuolten tietoja, taitoja ja ymmärrystä. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa korostuu lukutaito ja osallistuminen keskusteluun. Arvioinnissa menestyneet maat ovat pääosin menestyneet myös muissa PISA-tutkimuksen aihealueissa.
 
Arviointi toteutettiin vuorovaikutteisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa oppilaat kommunikoivat chat-keskustelun avulla yhden tai useamman toista oppilasta edustavan tietokoneohjatun agentin kanssa. Oppilaan tuli menestyäkseen valita ongelmanratkaisuprosessin kannalta rakentavimmat yhteistyötä tukevat puheenvuorot.

Taustan mukaiset erot pieniä, sukupuolten välinen ero suuri

Tulosten mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä edistää yhteistyötaitojen oppimista varsin tasa-arvoisesti. Koulujen väliset erot ovat Suomessa toiseksi pienimmät Islannin jälkeen ja oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutus yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tuloksiin hyvin vähäinen verrattuna muihin tutkimuksessa hyvin menestyneisiin maihin. Kymmenen parhaiten menestyneen maan joukossa ainoastaan Macaossa oppilaiden sosioekonominen tausta selitti tulosten vaihtelua vähemmän kuin Suomessa.
 
Loppuvuonna 2016 julkaistun PISA 2015 -tutkimuksen kolmea ydinaluetta (lukutaito, matematiikka, luonnontieteet) koskevassa raportissa Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa suorituseroja maantieteellisten alueiden välillä. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa erot olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin muilla sisältöalueilla eivätkä ne pääsääntöisesti olleet tilastollisesti merkitseviä.
 
Tytöt menestyivät tehtävissä paremmin kuin pojat kaikissa osallistujamaissa, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero oli kaikkein suurin. Aiemmissa PISA-tutkimuksissa tehty havainto poikien heikommasta osaamisesta toistuu siis myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa.
 
Suomenkieliset koulut menestyivät arvioinnissa ruotsinkielisiä kouluja paremmin. Kuten muissakin PISA-sisältöalueissa, myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät muita oppilaita huonommin.

PISA 2015 -tutkimukseen osallistui 73 maata ja aluetta

PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Lukutaitoa, matematiikkaa ja luonnontieteitä koskevat PISA 2015 -tulokset julkaistiin 6.12.2016.

Vuodesta 2012 mukana on ollut myös neljäs, innovatiivinen sisältöalue, joka vuonna 2015 oli yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. PISA 2015 -tutkimukseen osallistuneista 73 maasta ja alueesta 51 osallistui myös yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arviointiin.

PISA 2015 -tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Tutkimukseen osallistuivat 15-vuotiaat nuoret.

– Koulutuksen tasa-arvoa koskevat tulokset ovat muilta osin ilahduttavia, mutta tyttöjen ja poikien entistä suurempi osaamisero huolestuttaa. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä korostui vahvasti lukutaito ja chat-keskusteluun perustuvalla tehtävätyypilläkin on varmasti merkitystä. Lukutaito ei kuitenkaan selittänyt sukupuolieroa kokonaisuudessaan vaan kyse on selvästi muustakin. Poikien tilanteen tarkempaa selvittämistä ja tehokkaiden keinojen tunnistamista pitää siis jatkaa systemaattisesti, sanoo tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

– Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arvioiminen laajassa tutkimuksessa tuo kokonaan uuden alueen arvioinnin kentälle. Teknologiavälitteinen arviointi laajentaa arvioitavien taitojen ja tietojen valikoimaa, mikä voi vaikuttaa myös innovatiivisten menetelmien lisääntymiseen opetuksessa, sanoo PISA-tutkimuksen kansallinen koordinaattori Arto Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Lisätietoja:

Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 0295 3 30140
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
- erityisavustaja Daniel Sazonov puh. 045 129 6812

Helsingin yliopisto:
- tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen, puh. 050 318 2188
- professori Jarkko Hautamäki, puh. 050 318 2183
- erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen, puh.  050 318 2190

Jyväskylän yliopisto
- yliopistotutkija Arto Ahonen, Pisan kansallinen koordinaattori puh, 040 893 4209