FI SV EN

OKM:n hallinnonala julkisen talouden suunnitelmassa 2018 - 2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö 28.4.2017 11.21
Tiedote
OKM:n hallinnonala julkisen talouden suunnitelmassa 2018 - 2021

Hallitus on 28.4.2017 sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018–2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahataso on 6,3 miljardia euroa vuonna 2021. Osaamiseen kohdistetaan yhteensä 340 miljoonan lisäpanostus, josta 200 miljoonaa budjettirahoituksena ja 140 miljoonaa koulutuksen ja tutkimuksen pääomituksena.

Tulevina vuosina panostetaan osaamiseen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huippututkimuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden panostuksia lisätään. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Peruskouluille suunnattu tasa-arvorahoitus kaksinkertaistetaan. Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan. Panostuksia tulee myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

– Hallitus teki puoliväliriihessä merkittävät lisäpanostukset koulutukseen ja tutkimukseen. Suomi tavoittelee osaamiseen perustuvaa kasvua ja haluaa olla maailman paras koulutusmaa myös tulevaisuudessa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Tutkimukseen 143 miljoonan euron lisäpanostukset

Huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen panostetaan. Suomen Akatemialle varataan vuosille 2018 ja 2019 määrärahavaltuutta yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen. Lisäksi valtio varautuu osallistumaan lippulaiva-tutkimuskeskittymien rahoittamiseen ja kehittämiseen alkuvaiheessa 60 miljoonan euron pääomittamisella.

Lippulaiva-ohjelma vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tukee yhdessä innovaatioverkostojen kanssa tutkimuksen yhteiskunnallista ja talouden kasvua tukevaa vaikuttavuutta. Rakenteita ja toimintatapoja uudistava ohjelma liittää yhteen parhaita osaajia ja toimijoita, joita luonnehtii korkea tieteellinen taso ja kansainvälisen kärjen tavoittelu. Ohjelmaan valitaan kansallisesti korkeatasoisimmat ja vaikuttavimmat tutkimusteema-alueet sekä niiden tieteellisiltä meriiteiltään vahvimmat tutkimusryhmät.

Lippulaivojen rahoitus perustuu tiukkaan vaikuttavuuden ja laadun arviointiin. Niillä on tiivis mutta joustava kytkentä kasvu- ja muiden alojen yrityksiin, joiden kanssa ne toimivat yhteistyössä. Lippulaiva-tutkimuskeskittymien kautta etsitään alueita, joissa on vahvaa osaamista ja paljon lisämahdollisuuksia kasvun edistämiseen.

– Olen iloinen, että hallitus päätti lisätä rahoitusta korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Ryhdymme heti Suomen Akatemian ja yliopistojen kanssa valmistelemaan prosessia, joilla uudentyyppiset tutkimuksen huippuyksiköt (ns. lippulaivat) saadaan valittua ja toiminta käynnistymään, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, joka oli hallituksen syksyllä nimeämän vaihtoehtoisia lisärahoitusmalleja valmistelleen työryhmän puheenjohtaja.

Datahallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen varataan yhteensä 33 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmalla nostetaan alan tutkimusinfrastruktuuri kansainväliselle tasolle ja vahvistetaan tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjaukset toteutetaan osana Talent Boost -ohjelmaa, jolla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Osana Business Finland -kokonaisuutta korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistymisen lisäämiseksi perustetaan Team Finland Knowledge -verkosto edustamaan suomalaista korkeakoulutusta ja tutkimusta valituissa maissa.

Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutukseen kohdennetaan vuosina 2018–2021 yhteensä 2,4 miljoonan euron lisämääräraha.

– Osana työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja hallitus päätti myös jatkaa innovaatiosetelin rahoitusta, ja sen määrärahatasoa korotetaan. Innovaatioseteli on osoittautunut hyväksi välineeksi edistämään erityisesti pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Varhaiskasvatusmaksut alenevat

Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan.  Maksuttomuuden piiriin siirtyy 6 700 perhettä.  Pieni- ja keskituloisen perheen maksut alenevat ja 2. lapsen sisaralennus nostetaan 50 %:iin. Uudet maksuttomuuden rajat noudattelevat pienituloisuuden rajaa, jota on korotettu 500 eurolla. Alennuksen arvioidaan vähentävän kuntien maksutuloja noin 70 miljoonaa euroa.

  lapsia varhais-kasvatuksessa tulot yht. 2200 e/kk tulot yht. 3500 e/kk tulot yht. 5000 e/kk
    maksu nyt arvioitu uudistus maksu nyt arvioitu uudistus maksu nyt arvioitu uudistus
Yksin-huoltaja 1 lapsi 33 e/kk 0 e/kk 182 e/kk 155 e/kk 290 e/kk 290 e/kk
2 lasta 27 e/kk 0 e/kk 283 e/kk 137 e/kk 551 e/kk 378 e/kk
2 huoltajaa 1 lapsi 27 e/kk 0 e/kk 149 e/kk 91 e/kk 290 e/kk 252 e/kk
2 lasta 0 e/kk 0 e/kk 217 e/kk 80 e/kk 442 e/kk 321 e/kk

Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä nostetaan edelleen. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen varataan vuosina 2018–2021 yhteensä 28 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.

Peruskoulun tasa-arvoa vahvistetaan

Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitettu rahoitus kaksinkertaistetaan lisäämällä siihen 15 miljoonaa euroa vuosina 2018–2019. Tukea kohdennetaan esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien koon pienentämiseen lisäämällä resursseja niiden alueiden kouluille, joissa on paljon työttömyyttä, alhaisempi keskimääräinen koulutusaste tai suurempi vieraskielisen väestön osuus.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn uusia toimenpiteitä

Hallitus hyväksyi ohjelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Toimia rahoitetaan ministeriöiden omien hallinnonalojen budjeteissa sekä käynnissä olevissa kärkihankkeissa. 19-kohtaisen ohjelman toteutukseen varattiin myös lisärahoitusta.

– Nuorten syrjäytyminen ja jääminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on iso, kipeä ongelma. Hallitus päätti 19 teosta, joilla ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kaikki alkaa jo varhaiskasvatuksesta ja perheiden tukemisesta. Hallitus turvasi Ohjaamo-toiminnan jatkumisen sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksen. Ohjaamoissa nuorta autetaan eteenpäin koulutuksen ja työelämän polulla, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Lukiokoulutus uudistetaan

Lukiouudistus toteutetaan. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon 30 miljoonan euron panostus

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan vuositasolla 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Rahoituksella digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja reformin tavoitteiden mukaisesti, ehkäistään keskeyttämistä ja syrjäytymistä ja rakennetaan yhdessä työelämän kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.

Lisäksi varaudutaan pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.

Opintotukeen 75 euron huoltajakorotus

Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.

Luovaa taloutta vahvistetaan

Luovat alat otetaan osaksi hallituksen yrittäjyys- ja työllisyystoimia sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja.  Selkiytetään ei-työsuhteisten taiteilijoiden MYEL –YEL eläketurvaa niin, että päällekkäisyyksiltä vältytään.  Kulttuurimatkailua tuetaan osana matkailun edistämistä. Kansallisteatterin pienen osan perusparannuksen suunnittelu aloitetaan vuonna 2018. Siihen on varattu yhteensä 2 miljoonan euron määräraha.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018-2021 Päätösaineistot 28.4.2017

Hallitus sopi uusista panostuksista kasvuun ja työllisyyteen VN-tiedote 25.4.2017

Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017-2019, Uudet avaukset 25.4.2017

Hallituksen linjaukset nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi 25.4.2017

Hallituksen päätös kannustinloukkujen purkamisesta 25.4.2017

Lisätietoja

- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä koulutus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), puh. 0295 3 30316
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka), puh. 0295 3 30115
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opintotuki), puh. 0295 3 30110
- talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
- finanssisihteeri Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30083
- erityisavustaja Matias Marttinen, puh. 0295 3 30 132
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 0295 3 30164 

Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kulttuuri Nuoriso Opintotuki Sanni Grahn-Laasonen Tiede Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus