FI SV

Lukioselvitys: Lukiokoulutusta arvostetaan, haasteina tulevaisuuden osaamistarpeet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 22.11.2017 12.18
Tiedote
Lukioselvitys: Lukiokoulutusta arvostetaan, haasteina tulevaisuuden osaamistarpeet

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvityksen lukioiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Selvitys kokoaa koosteena yhteen olemassa olevien, lukiokoulutusta koskevien tutkimusten, selvitysten ja raporttien tuloksia. Lukiokoulutus tarjoaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta kehityskohteita löytyy muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeissa, kansainvälistymisessä ja lukiolaisten hyvinvoinnissa.

Lukiokoulutuksen läpäisyaste on korkea. Vuonna 2015 lukion läpäisi kolmen vuoden tavoiteajassa 80 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Suoritettujen ylioppilastutkintojen määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 7 prosenttia. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin vuonna 1981 syntyneiden ikäryhmässä, jonka jälkeen osuus kääntyi laskuun.

Pitkän matematiikan lukijoiden ja ylioppilaskokeissa kirjoittajien määrä on vähentynyt. Myös kielivaranto on kaventunut. Enenevissä määrin lukiolaiset opiskelevat vain kahta kieltä.

- Lukio tarjoaa opiskelijoille myönteisen asenteen jatko-opintoihin, mutta se ei kuitenkaan kaikilta osin tuota korkeakouluopintojen edellyttämää osaamista. Haasteet liittyvät erityisesti asioiden syvälliseen ymmärtämiseen sekä tiedon käsittelyyn ja kriittiseen ajatteluun liittyviin taitoihin, painottaa projektipäällikkö Tiina Silander.

Lukiolaisten koulu-uupumus on lisääntynyt. Tytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia kokee koulu-uupumusta.

Lukio-opettajat ovat hyvin tehtäväänsä kelpoisia (noin 98 %). Digitalisaatio, uusi pedagoginen ajattelu, oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeiden lisääntyminen, työelämän muutokset, globalisaatio, kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen sekä toimintakulttuurin muutokset haastavat opettajan osaamista yhä enemmän.

Lukioissa vallitsee edelleen vahvana opettajien yksin toimimisen perinne. Oppiminen toisilta, yhdessä tekeminen ja muut kehittynyttä yhteisöllisyyttä ilmentävät käytänteet ovat Suomessa vertailumaita harvinaisempia.

Siirtyminen toiselta asteelta jatko-opintoihin on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa hitaampaa. Kolmasosa ylioppilaista jatkaa suoraan lukion jälkeen jatko-opintoihin. Välivuotta pitävien opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 10 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Lukiot toimivat yhteistyössä korkeakoulujen ja työelämän kanssa usein erilaisin tavoin. Yhteistyö on laajentunut, mutta toimintamallit ovat pysyneet alakohtaisina ja paikallisina.

Kaikilla lukiolaisilla ei ole mahdollisuuksia saada kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta, vaikka nuorten oma toimintaympäristö on yhä kansainvälisempi. Ulkomaanjaksoille lähtee vain noin joka yhdeksäs lukiolainen. Noin puolessa lukioista opiskeli kansainvälisiä opiskelijoita.

Tavoitteena vetovoimainen lukio, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin

Lukioselvitys taustoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi lukio -hankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Hallitus päätti lukiouudistuksen käynnistämisestä kevään kehysriihessään. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä ja korkeakouluihin valmistavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Selvitys on koottu OKM:n lukiouudistusyksikön virkamiestyönä, ja ulkopuolisina asiantuntijoina selvityksen tekoon osallistuivat Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta sekä Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

Lisätiedot:

- projektipäällikkö Tiina Silander, puh. 0295 3 30188
- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 045 129  6812

Koulutus Yleissivistävä koulutus