FI SV

Lukioiden erityisen koulutustehtävän luvat myönnetty – lukiot tasa-arvoiseen asemaan ja osaaminen koko lukiokentän käyttöön

Opetus- ja kulttuuriministeriö 27.10.2017 15.44
Tiedote

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on päättänyt lukioiden erityisen koulutustehtävän luvista ja niihin sisältyvistä valtakunnallisista kehittämistehtävistä. Erityinen koulutustehtävä myönnettiin 75 lukiolle. Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin 11 lukiolle. Päätökset on tehty Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnin ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksen pohjalta.

- Erityisen koulutustehtävän lukiot monipuolistavat koulutustarjontaa, kehittävät lukiokoulutusta ja antavat nuorille mahdollisuuksia oppia enemmän ja syvemmin. Uuden valtakunnallisen tehtävän myötä tietyille lukioille tulee erityinen vastuu myös jakaa osaamistaan siten, että se palvelee koko lukiokenttää, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Uusi lainsäädäntö ja uudet päätökset tuovat koulutuksenjärjestäjät yhdenvertaiseen asemaan. Aiemmin esimerkiksi vain osa koulutuksen järjestäjistä on saanut rahoitusta erityisen koulutustehtävän koulutuksen toteuttamiseen. Uusien päätösten myötä erityistä koulutustehtävää seuraa aina myös rahoitus.
 
Uusia lupia ei myöskään ole viime vuosina myönnetty, sillä puutteellisen lainsäädännön takia hakijoita ei ole ollut mahdollisuutta arvioida riittävän yhdenvertaisesti. Päivitetty lainsäädäntö ja lupien uusiminen on mahdollistanut erityisen koulutustehtävän lukioiden muodostaman kokonaisuuden arvioinnin valtakunnallista koulutustarvetta vastaavaksi.
 
Uudistuksen yhteydessä haluttiin varmistaa, että erityisen koulutustehtävän lukioiden osaaminen saadaan koko lukiokentän käyttöön. Tätä varten luotiin valtakunnallinen kehittämistehtävä. Valtakunnallisen kehittämistehtävän lukioilla on velvollisuus kehittää ja levittää painotukseensa liittyviä pedagogiikan, toimintakulttuurin ja oppimisympäristön hyviä malleja ja käytänteitä. Lisäksi valtakunnallisen kehittämistehtävän lukiot vahvistavat valtakunnallisesti henkilöstön opetuksellisia valmiuksia ja osaamista ja edistävät kaikkien alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä.
 
Lisäksi uudistuksella erityisen koulutustehtävän lukioiden rahoitus vakiinnutetaan niin, että se on jatkossa aina 1,57 prosenttia lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksesta. Rahoitus pysyy noin 11 miljoonassa eurossa, joka vastaa nykytasoa.

Erityisiä koulutustehtäviä uudistettu vaiheittain

Erityisistä koulutustehtävistä päättämistä on edeltänyt useita lainsäädännön muutoksia.  Erityisen tehtävän lukioihin liittyvää uudistustarvetta selvitettiin vuonna 2015. Selvityksen toteuttivat selvitysmiehet Atso Taipale ja Kyösti Värri. Tarve järjestelmän päivittämiselle nousi esiin, kun lukion tuntijakoa ja tavoitteita uudistettiin.

Selvityksessä todettiin, että erityistehtävälukiokäytännön jatkamisella on koulutuksen järjestäjien ja koko lukiokentän enemmistön vahva tuki. Nykyisen järjestelmän kritiikki kohdistui kuitenkin lupaprosessiin, tehtävien painotuksiin, lupien määrään, erillisrahoitukseen ja tuntijakopäätöksestä poikkeamiseen. Tehdyn selvityksen johtopäätös oli, että erityisen tehtävän saavien lukioiden tehtävänkuva tulee täsmentää, rahoitusperusteet pitää yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää niin, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta.

Selvityksessä esiin nousseiden uudistustarpeiden pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 18.11.2016 työryhmän valmistelemaan säädösehdotuksia lukion erityisen koulutustehtävän myöntämis- ja rahoituskriteereiksi. Työryhmä antoi esityksensä 20.1.2017.
 
Eduskunta päätti kesällä 2017 lukiolain ja rahoituslain muutoksilla lukioiden erityisen koulutustehtävän tarkoituksesta ja myöntämisedellytyksistä sekä tehtäviin myönnettävästä rahoituksesta.

Päätökset koskevat elokuussa 2018 alkavaa koulutusta

Päätökset tehtiin koulutuksen järjestäjien keväällä toimittamien hakemusten perusteella. Hakemuksia jätettiin 131 kappaletta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI teki hakemuksista arviot, joissa se tarkasteli koulutuksen järjestäjän edellytyksiä toteuttaa erityistä koulutustehtävää. Arvioidenperusteella opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä teki esitykset myönnettävistä erityisistä koulutustehtävistä ja valtakunnallisista kehittämistehtävistä.
 
Erityinen koulutustehtävä myönnettiin 75 lukiolle, joita ylläpitää 41 eri koulutuksen järjestäjää. Valtakunnallisia kehittämistehtäviä myönnetään 11 lukiolle. Päätökset koskevat elokuussa 2018 alkavaa koulutusta.
 
Lukion erityinen koulutustehtävä tarkoittaa opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta ja voidaan poiketa lukiokoulutusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

Erityisen koulutustehtävän myöntäminen edellyttää tarvetta haetun koulutuksen järjestämiseen sekä osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset järjestää erityisen koulutustehtävän mukaista koulutusta.
 
Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus hakea lukioiden erityisiä koulutustehtäviä myös jatkossa. Uutta tehtävää tulee hakea viimeistään vuotta ennen suunniteltua koulutuksen aloittamista.

 
Lisätietoja
- opetusneuvos Heikki Blom, puh. 0295 330 074
- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 045 129 6812
 

Koulutus Sanni Grahn-Laasonen Yleissivistävä koulutus