FI SV

Hallituksen vastaus välikysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.3.2017 14.15
Välikysymysvastaus

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies!

Ammattiosaaminen on Suomessa arvostettua ja tärkeää. Laadukas ammatillinen koulutus on yksi avaintekijä maamme kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta. Pieni ja kaukainen Suomi ei pärjää ilman ammattitaitoista työvoimaa, perusteellista osaamista ja jämerää ammattitaitoa.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus eli reformi on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista. Uudistuksessa on kyse tulevaisuuden ammattiosaamisesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta sekä nuorten työllistymisen edellytyksistä.

Ammatillinen koulutus uudistuu vaikeassa taloustilanteessa. Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 syvästi alijäämäinen. Valtionvelkamme on lähes kaksinkertaistunut. Jo useat hallitukset ovat joutuneet tekemään tuntuvia säästöpäätöksiä, jotta velkaantuminen saadaan taitettua.

On tärkeää pitää kirkkaana mielessä viesti, joka on taloustieteilijöidemme, esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtajan, suusta kuultu: Mitä enemmän velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista lykätään, sitä enemmän kärsivät nuoret sukupolvet.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus nousi 2000-luvun kuluessa voimakkaasti: koulutukseen käytettyjen eurojen määrä nousi yhdestä miljardista kahteen. Tänä vuonna säästöt leikkasivat rahoitusta 190 miljoonalla siten, että palasimme ammatillisen koulutuksen rahoituksessa vuoden 2008 tasolle.

Arvoisa puhemies!

Hallituskauden alussa tehtyjen kipeidenkin säästöpäätösten ja uudistusten ansiosta valoa alkaa viimeinkin pilkottaa: positiivisia merkkejä talouskasvusta on vihdoin ilmassa.

Velkaantumisen lopettaminen on useimpien mielestä hyvä tavoite – mutta joka ikinen keino on vuorollaan ammuttu alas. Oppositio on sanonut "ei käy" aivan kaikelle. Ja nyt olemme tulleet pisteeseen, jossa edes ne päätökset, jotka on aiemmin jo itse hyväksytty ja esitettykin, eivät kelpaa.

Nykyisistä oppositiopuolueista jokainen oli hallitusvastuussa edellisellä kaudella. Tuolloinen opetusministeri esitteli ammatilliseen koulutukseen 230 miljoonan leikkaukset. Säästöstä oli päättämässä myös tämän välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja ja koko nykyinen oppositio.

Säästöt kaatuivat viimeisellä viikolla eduskunnassa, ja talouden sopeuttamisessa menetettiin muutama vuosi. Ongelmat eivät kuitenkaan kadonneet, ne vain siirtyivät ne tämän hallituksen pöydälle.

Oppositio on nyt tehnyt hallitukselle kuntavaalien alla välikysymyksen säästöistä, joista he ovat olleet itse päättämässä.

Arvoisa puhemies!

Näen tässä keskustelussa valoisankin puolen. Pääsemme keskustelemaan tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillinen koulutuksemme on kaivannut suurta uudistusta jo vuosia.

Eduskunta saa näinä viikkoina käsittelyyn esityksen ammatillisen koulutuksen reformista. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkintorakenne uudistetaan. Ammatillisesta koulutuksesta luodaan aivan uusi, osaamisperusteinen ja yksilöllisiin opintopolkuihin perustuva kokonaisuus. Uudistus on valmisteltu yhdessä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa poikkeuksellisen osallistavalla tavalla. Valmistelussa on ollut mukana yli 1500 ihmistä. Reformi on kentällä odotettu ja toivottu.

Miksi reformi tarvitaan? Ensinnäkin liian moni nuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Noin 17 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa – suurin syy tähän on keskeyttäminen. Joka kolmas ammatillisessa koulutuksessa opiskeleva nuori ei suorita ensin aloittamaansa ammatillista tutkintoa loppuun kolmessa vuodessa.

Työelämän muutosnopeus haastaa koko koulutusjärjestelmäämme. Kokonaisia aloja katoaa, uusia syntyy. Tulevaisuuden työ on oppimista, jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Nuoret tarvitsevat sellaiset tiedot ja taidot, ammatilliset valmiudet ja itseluottamuksen, joilla pärjää myös työelämän muutostilanteissa.

Koulutusjärjestelmämme tulee palvella paremmin myös alan vaihtajia, osaamisen päivittäjiä ja työttömiä. Suurten irtisanomisten lisäksi koulutuksen pitää vastata joustavasti myös positiivisiin rakennemuutoksiin. Lounais-Suomen meri- ja autoteollisuuden nousu ja tuhansien uusien työpaikkojen syntyminen on tästä osuvin esimerkki. Kasvu ei saa jäädä osaavan työvoiman puutteesta kiinni.

Arvoisa puhemies!

Ammatillisen koulutuksen reformissa on kolme hienoa tähtäyspistettä. Reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Se mahdollistaa yksilöllisemmät oppimisen polut ja varmistaa osaamisen kehittämisen mahdollisuudet läpi työuran. Uudistus tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja lisää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Toiminta muutetaan tehokkaammaksi ja asiakasystävällisemmäksi ja ennen kaikkea vastaamaan tulevaisuuden työmarkkinoiden osaamistarpeita.

Arvoisa puhemies!

Kansallinen haasteemme on nuorten syrjäytyminen. Ammatillisen koulutuksen reformi tuo siihen uusia ratkaisuja.

Kaikki puolueet ovat ottaneet voimakkaasti kantaa, että jokaiselle nuorelle pitää saada vähintään toisen asteen tutkinto. Lukujen valossa takana on hukattuja vuosia. Vaikuttavat teot ovat puuttuneet, nuorisotyöttömyys on hyvistä aikomuksista huolimatta vain kasvanut. Tarvitaan vaikuttavampia toimia.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle turvataan koulutuspaikka toiselta asteelta. Koulutustakuusta pidetään kiinni. Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli rakentaa oppilaitoksille vahvat kannustimet vähentää keskeyttämistä ja pitää huolta jokaisesta opiskelijasta. Osa oppilaitosten rahoituksesta maksetaan jatkossa sillä perusteella, että opiskelijat valmistuvat, ja osa sillä perusteella, että he työllistyvät. Ympärivuotinen haku nappaa putoamisriskissä olevat uudelle polulle.

Arvoisa puhemies!

Ammatillisen koulutuksen reformin kantavana ajatuksena on osaamisperustaisuus: jokaiselle opiskelijalle rakennetaan yksilöllinen, henkilökohtainen opintopolku. Yksi oppii parhaiten työpaikalla käytännön työelämässä; toinen tarvitsee enemmän lähiopetusta. Osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa tärkeintä on saavutettu osaaminen – se, että jokainen oppii –, ei koulun penkillä kulutettu aika.

Tutkintojärjestelmän uudistus on eräs monista konkreettisista muutoksista. Vuosien varrella ammatillisen tutkintojen määrä on kasvanut niin, että meillä on jopa 350 tutkintonimikettä. Ne tuottavat tulevaisuuden työelämää ajatellen liian pirstaleista osaamista. Nyt tutkintojen määrä vähenee yli puolella 160:een. Kun tutkinnot mahdollistavat laajemmat kokonaisuudet, pärjää paremmin työtehtävien muuttuessa. Samalla opiskelijoiden mahdollisuudet erikoistua opintojen aikana lisääntyvät.

Arvoisa puhemies!

Suomessa on vuosia tiedetty, että tarvitaan lisää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on tehokas koulutuksen muoto: vuosi oppisopimuksen suorittamisen jälkeen työssä on yhdeksän kymmenestä aloittaneesta. Reformi tuo uutena joustavana väylänä käyttöön koulutussopimuksen, joka on ei-työsuhteinen työpaikkaoppimisen muoto. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisää oppimismotivaatiota, vähentää keskeyttämistä ja näin vähentää nuorisotyöttömyyttä. Kun nuori saa tosielämän kokemusta työelämästä, hän saa jalan oven väliin työelämään. Koulutussopimus voi palvella myös maahanmuuttajien kotoutumispolkuna.

Opiskelijoita ei sysätä työpaikoille ilman tukea ja ohjausta, vaan kaikessa työssäoppimisessa oppilaitoksen ohjaus ja tuki viedään mukana. Ammatillisen koulutuksen opettajat ovat avainasemassa. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen luodaan selkeät pelisäännöt, jotka tehdään selviksi kaikille osapuolille. Säännöt on kirjattu lakiin, lakiluonnosta on tiukennettu. Opiskelijoita ei voi käyttää halpatyövoimana.

Arvoisa puhemies!

Ammatillisen koulutuksen reformi lisää koulutuksen järjestäjien vapautta ja vastuuta. Puramme sääntelyä, ylimääräistä hallintoa, päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa. Tämä on koulutuksen järjestäjille tervetullut muutos. Reformin tavoitteena on, että tulevaisuudessa nykyistä suurempi osuus koulutuksen rahoituksesta kohdentuu opiskelijoiden tarvitsemaan opetukseen ja ohjaukseen, ei seiniin tai päällekkäiseen tekemiseen.

Olen käynyt keskusteluja hyvin monen kentän toimijan kanssa ja olen täysin vakuuttunut, että vastuu muutostilanteessa osataan kantaa. Tämä vuosi on ammatillisen koulutuksen kentälle taloudellisesti haastava, mutta reformin myötä saamme uusia työkaluja järjestää koulutusta laadukkaammin ja tehokkaammin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ohjelman tukemaan reformin toimeenpanoa. Osana ohjelmaa opettajien lisä- ja täydennyskoulutusta rahoitetaan ensi vaiheessa 4,5 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies!

Haluan tehdä yksiselitteisen selväksi, että hallitus ei tule tinkimään piiruakaan siitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Jokainen nuori pääsee toisen asteen jatko-opintoihin myös tulevaisuudessa. Ammatillisten tutkintojen jatko-opintokelpoisuus säilytetään ja turvataan.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat raportoineet opetus- ja kulttuuriministeriölle, että koulutuspaikkatarjontaa ei vähennetä niin, että koulutuksen alueellisen saavutettavuus vaarantuisi.

Vuodesta 2014 laskien nuorten yhteisvalinnan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on vähennetty noin 2500 paikalla – ei 7000 paikalla, kuten välikysymyksessä väitetään. Paikkoja on suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan noin 76 prosenttia, vaikka noin puolet ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen.

Maakunnittain koulutuspaikkojen tarjonta vaihtelee, mutta kaikkialla Suomessa nuoret saavat jatkossakin mahdollisuuden aloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa. Otetaan esimerkiksi Pohjois-Karjala. Pohjois-Karjalassa peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen hakeutuu noin 750 nuorta, ja paikkoja on lähes 1300. Paras tilanne aloituspaikkojen suhteen on Lapissa, missä vuosittain noin 800 nuorta aloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa ja aloituspaikkoja on tarjolla lähes 2000. Aloituspaikkoja on Lapissa siis tarjolla yli kaksinkertaisesti aloittajamäärään nähden. Nämä tiedot ovat tältä vuodelta, ja niissä on huomioitu säästöjen vaikutukset.

On syytä korjata myös muut pelottelut. Myös koulutuksen saavutettavuus turvataan. Koulutuksen toimipisteverkko ei ole rapautumassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan toimipisteiden määrä on vähentynyt erityisesti niissä maakunnissa, joissa verkko on ollut ennestään hyvin tiheä, kuten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Vähennykset painottuvat ennen kaikkea väkirikkaille alueille, missä etäisyydet ovat lyhyet, eikä harvaan asutuille seuduille.
Monet koulutuksen järjestäjät ovat tehostamassa opetustilojen käyttöä, jotta koulutusrahat saadaan seinien sijasta sisältöihin.

Haluan yksiselitteisesti todeta, että emme tingi siitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus kouluttautua asuinpaikasta riippumatta. Mikäli ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus jollain alueella vaarantuisi, opetus- ja kulttuuriministeriö tulee puuttumaan asiaan.

Arvoisa puhemies!

Hiljattain julkaistun Nuorisobarometrin mukaan lähes joka toinen (47 %) nuori on huolissaan siitä, onko hänellä tulevaisuudessa töitä. Nuorten usko siihen, että oman ikäluokan taloudellinen tilanne kehittyy paremmaksi kuin vanhemmilla ikäluokilla, on heikentynyt taantuman vuosina.

Siksi, nuortemme takia, meidän on tehtävä ihan kaikkemme, jotta Suomi saadaan kasvu-urille ja nuorten tulevaisuus valoisammaksi. Tällä hallituksella ei ole halua siirtää ratkaisemattomia ongelmia seuraaville. Kannamme vastuuta taittamalla julkisen velan kasvun ja uudistamalla koulutusta – yhtä aikaa. Vaikka haaste on iso haaste, periksi ei anneta. Onneksi tuloksetkin alkavat jo näkyä piristyneinä talouslukuina. Suomi on heräämässä kasvuun!