Hyppää sisältöön

Bolognan prosessi:
Eurooppalaista korkeakoulutusyhteistyötä tehostetaan opiskelijoiden ja korkeakoulujen hyödyksi

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 25.5.2018 14.09
Tiedote

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerit olivat koolla Pariisissa 24.–25.5. Suomea kokouksessa edusti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Korkeakoulutusalueen tavoitteena on helpottaa liikkuvuutta sekä lisätä korkeakoulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Ministerit päättivät tehostaa tavoitteiden toimeenpanoa laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi.

Korkeakoulutusalueen tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden, henkilökunnan ja valmistuneiden liikkuvuutta Euroopassa sekä lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä globaalisti. 

Ministerit päättivät tehostaa eurooppalaista korkeakoulutusyhteistyötä kolmella ydinalueella: 1) ymmärrettävillä ja yhdenmukaisilla tutkintorakenteilla ja tutkintojen viitekehyksillä, 2) tutkintojen tunnustamisella, sekä 3) toimivalla laadunvarmistuksella.

Ministerit linjasivat myös korkeakoulutusalueen tulevaisuudesta. Painopiste siirtyy rakenteista jatkuvan oppimisen sekä laadukkaan oppimisen ja opetuksen edistämiseen. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteyttä vahvistetaan seuraavina vuosina.

– Koulutus on noussut vahvasti eurooppalaiselle agendalle. Koulutuksella, osaamisella ja tutkimuksella on keskeinen merkitys, kun rakennetaan kilpailukykyistä ja yhtenäistä tulevaisuuden Eurooppaa. Meidän on tuettava eurooppalaista koulutusyhteistyötä sekä lisättävä avoimuutta ja liikkuvuutta, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Tulevaisuuden korkeakoulutus on avointa ja se mahdollistaa sen, että jokainen voi oppia uutta, kouluttautua ja kehittää osaamistaan elämän eri vaiheissa. Eurooppalainen korkeakoulutus tarvitsee uskottavan vision ja kunnianhimoiset tavoitteet tuleville vuosille, opetusministeri sanoo.

Ministerikokouksen julkilausumassa korostetaan eurooppalaisen korkeakoulutuksen yhteisiä perusarvoja. Ne ovat ovat akateeminen vapaus, korkeakoulujen autonomia sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuus osallistua korkeakoulujen hallintoon. Julkilausumassa nostetaan esiin myös opetuksen ja oppimisen kehittämisen merkitys, oppijakeskeisyys sekä akateemisen oppimisen ja työssäoppimisen yhdistäminen.

– Eurooppalaisen korkeakoulutuksen toimivuus ja uskottavuus perustuu siihen, että sovitut tavoitteet toimeenpannaan jäsenmaissa ja korkeakouluissa. On tärkeää, että jäsenmaat auttavat toisiaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimiva eurooppalainen korkeakoulutusalue hyödyttää ennen kaikkea opiskelijoita ja korkeakouluja, ministeri sanoo.

Kokouksen yhteydessä järjestettiin myös Bologna Policy Forum, joka kokosi Bologna-maiden lisäksi edustajia yli 20 Euroopan ulkopuolisesta maasta keskustelemaan korkeakoulutuksen kehittämisestä ja yhteistyömahdollisuuksista. 

Suomen delegaatioon kokouksessa kuuluivat myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen sekä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtaja Marko Grönlund.

– –

Bolognan julistukseksi kutsuttu asiakirja allekirjoitettiin Bolognassa vuonna 1999. Tällä hetkellä eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluu 48 maata ja Euroopan komissio. Bolognan prosessin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen pyritään ymmärrettävillä ja yhdenmukaisilla tutkintorakenteilla, yhteisellä opintojen mitoitusjärjestelmällä ja opiskelijoiden liikkuvuutta lisäämällä sekä laadunarvioinnin eurooppalaisilla suuntaviivoilla ja kansainvälistä yhteistyötä tiivistämällä.

 Kokouksessa hyväksytyt asiakirjat
- Pariisin julkilausuma, joka linjaa toimintaa vuosina 2018-2020
- Bologna Policy Forumin julkilausuma

Kokouksessa julkaistu seurantaraportti: The European Higher Education Area in 2018

Lisätietoja: 
- opetusneuvos Birgitta Vuorinen, puh. 02953 30335
- opetusneuvos Maija Innola, puh. 02953 30120
- opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Sanni Grahn-Laasonen