FI SV EN

Erasmus+ -ohjelma tukenut merkittävästi koulutuksen kansainvälistymistä ja nuorisotyötä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.6.2017 13.39
Tiedote
Erasmus+ -ohjelma tukenut merkittävästi koulutuksen kansainvälistymistä ja nuorisotyötä

Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+:sta on valmistunut kansallinen väliarvio ohjelmakauden 2014–2020 puolivälissä. Komission keskitetty väliarvio valmistuu syksyn aikana. Juhlavuoden kunniaksi julkistettiin toukokuussa opetusministerin 10 teesiä kansainvälistymisestä ja liikkuvuudesta. Teeseistä ja väliarvioinnista välittyy sama viesti; Erasmus+:lla ja sitä edeltävillä ohjelmilla on ollut suuri merkitys suomalaisen koulutussektorin ja nuorisoalan kansainvälistymisessä.

Ohjelma toimii Suomessa kaikilla sektoreilla hyvin ja sen rahoitus hyödynnetään tehokkaasti. Jatkossa ohjelmaa tulee entistä laajemmin hyödyntää esimerkiksi vastattaessa nuorisotyöttömyyteen ja Euroopan kilpailukyvyn edistämiseen. Erasmus+ -ohjelma täyttää kuluvana vuonna 30 vuotta. Ohjelma on liikuttanut 235 000 suomalaista 30 vuodessa.

Opetusministerin 10 teesiä Erasmus+ 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi:

  1. Suomi elää kansainvälisyydestä; Eurooppaa ja sen arvoja tulee puolustaa.
  2. Kansainvälisyys, kielitaito ja kulttuurinen herkkyys ovat luku- ja kirjoitustaitoon verrattavia perustaitoja.
  3. Mahdollisuus saada kansainvälistä kokemusta ja osaamista kuuluu niin nuorille – koululaisille ja opiskelijoille – kuin myös opettajille ja kasvattajille, tutkijoille ja nuorisotyöntekijöille.
  4. Ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on edistettävä.
  5. Korkeakoulututkinnon edellytyksenä tulee olla kansainvälistymisjakso.
  6. Erasmus+ edistää Euroopan kilpailukykyä ja työllisyyttä.
  7. Erasmus+ -ohjelmaa tulee hyödyntää vastattaessa nuorisotyöttömyyteen ja muuttoliikkeeseen.
  8. Erasmus+ on avuksi yhteistyössä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa molempia osapuolia rikastaen.
  9. Erasmus+ -ohjelman tulee tukea kotimaassa kansainvälisyyttä myös digitaalisin ratkaisuin.
  10. Erasmus+ on menestystarina ja ansaitsee jatkossakin kunnon rahoituksen.

Väliarvion mukaan aikuis- ja yleissivistävässä koulutuksessa neljännes haastatelluista asiantuntijoista kertoo, että ilman Erasmus-ohjelmaa organisaatiossa ei olisi käytännössä laisinkaan kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Haastatelluista korkeakoulujen asiantuntijoista 97 prosenttia totesi, että Erasmus+ on merkittävä osa organisaation kansainvälistä yhteistyötä, aikuiskoulutuksen asiantuntijoilla osuus oli 82 prosenttia, ammatillisen koulutuksen 93 ja yleissivistävän 85 prosenttia. Suomessa noin 50 prosenttia korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten liikkuvuudesta rahoitetaan Erasmus+ -ohjelmalla.

Erasmus+ on tukenut merkittävästi suomalaisten nuorten kansainvälistymistä ja nuorisotyön laatua Euroopassa. Ohjelma on tarjonnut kansainvälistymismahdollisuuksia myös muita heikommassa asemassa oleville nuorille ja edistänyt yhteiskunnallista osallisuutta. Ohjelma on myös lisännyt nuorisopalvelujen näkyvyyttä ja kansainvälisen toiminnan resursseja.

Urheilun alalla tavoitteena on mm. urheilun integriteettiin kohdistuvien rajat ylittävien uhkien torjunta, urheilun hyvän hallinnon ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen ohjelmakaudella. Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on koulutuksen ja nuorisotyön laadun kehittäminen sekä nuorten taitojen, osaamisen, työllisyysmahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen.

On todennäköistä, että Erasmus+ -ohjelman merkitys tulee kasvamaan entisestään ohjelmakauden loppua kohden eurooppalaisen rahoitusosuuden kasvaessa. Kokonaisuudessaan Erasmus+ -ohjelma toimii Suomessa hyvin ja sen rahoitus käytetään tehokkaasti. Ohjelmalla on ollut merkittävä vaikutus henkilökunnan ammattitaitoon, opetusmetodeihin, kulttuurienvälisiin taitoihin sekä ajattelutapoihin. Yhteistyöprojektien vaikutukset instituutiotasolla ovat pitkäkestoisia.

Haasteet ohjelmassa liittyvät hakemusprosessin raskaisiin hallinnollisiin rakenteisiin ja velvoitteisiin. Ohjelmaan on sisältynyt Suomen ja koko ohjelmakokonaisuuden kannalta toimimattomia elementtejä, esimerkiksi korkeakoulujen maisteriopintoihin tarkoitettu opintolainainstrumentti, jonka käyttö on vähäistä.

Ohjelmakauden jatkossa projektien hallinnointiin liittyvää ohjeistusta tulee selventää ja hallinnollista työtaakkaa keventää. Digitaalisia raportointikeinoja tulee kehittää erityisesti niiden helpon saatavuuden, laadun ja luotettavuuden vuoksi, ja opiskelija- ja opintosuoritustietojen siirtäminen koulutusinstituutioiden välillä tulee ensisijaisesti tehdä digitaalisesti.

Tasa-arvon kannalta on tärkeää, että alun perin opiskelijaliikkuvuuden ulkopuolelle jätettyjen sektorien mahdollisuuksia tulla Erasmus+ -ohjelman piiriin harkitaan uudelleen. Nuorisoalalla ohjelman tulisi jatkossakin tukea muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumista ja osallisuutta.

Julkaisu MID-TERM EVALUATION OF ERASMUS+ PROGRAMME 2014–2020 FINLAND

Opetus- ja kulttuuriministeriön Erasmus 30 vuotta sivusto

Lisätietoja:  
- kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh. 02953 30066 (nuoriso ja urheilu)
- ylitarkastaja Anna Mikander, puh. 02953 30213 (koulutus)
- ylitarkastaja Kaisu Piiroinen, puh. 02953 30359 (koulutus)

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Liikunta Nuoriso Sanni Grahn-Laasonen