FI SV EN

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.11.2017 15.14
Uutinen
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta
Lapsia virpomassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuina Unescon aineettoman kulttuuriperinnön eri aloja: esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, juhlat ja tavat, ruokaperinteet, käsityötaidot, pelit ja leikit sekä luonto.

Kansalliseen luetteloon nimettyjä perinteitä ovat kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, maistereiden promovoiminen, pääsiäiskokkojen polttaminen ja virpominen sekä saunominen. Muita luetteloon nimettyjä asioita ovat muun muassa kaustislainen viulupelimannitraditio, lavatanssit ja tango sekä purppuri ja menuetti, laihialainen nuukuus, runonlaulu, räsymattojen kudonta, korsnäsinpaita (Korsnäströjan), Euran rinkilät ja kalakukko, mölkky, kyykkä, pesäpallo sekä Skruuvin pelaaminen, hortoilu, jokamiehenoikeudet ja Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 Unescon yleiskokouksessa. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa yhteistyössä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän ja elävän perinnön rinkien kanssa.

Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta aineettomaan kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä, kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.

Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Se voi käsittää niin laajalle levinneitä perinteitä kuin pienten ryhmien tapakulttuuriakin.

Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys sekä perinnön eläminen ja muuntuminen ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on esitetty kansalliselle listalle. Mukana on erilaisia suomalaisia ilmiöitä: sekä laajasti tunnettuja että suppeamman yhteisön kannattelemia.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää Unescoon lähtevistä ehdotuksista. 

Ehdotuksia Suomen elävän perinnön luetteloon kerättiin viime keväänä. Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Elävän perinnön wikiluetteloon on jatkuva haku.

Elävän perinnön kansallinen luettelo (pdf)

Lisätietoja:

- ylitarkastaja Mirva Mattila, OKM, mirva.mattila(at)minedu.fi, p. 0295 33 0269

- aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, p. 02953 36017

#eläväperintö

Muualla verkossa