Opiskelu ja tutkinnot

Leipuriopiskelijoita Kuva: OKM/Liisa TakalaAmmatillisen koulutuksen tutkintorakenne on kolmiportainen. Siihen kuuluu kolme tutkintotyyppiä: ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Ammatillisia tutkintoja on yhteensä 351, joista 52 on ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa.

 

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa:

  • ammatillisissa oppilaitoksissa tutkintoon johtavana ammatillisena peruskoulutuksena tai
  • näyttötutkintona.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

Ammatillisen peruskoulutus on suunniteltu ensisijaisesti perusopetuksesta suoraan opiskelemaan tulevien ja muiden vailla työkokemusta ja ammattiosaamista olevien tarpeisiin.

Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtä aikaa, jolloin tutkinnon suorittaja opiskelee ammatillisessa peruskoulutuksessa ja voi osallistua ylioppilastutkintoon. Lukiossa suoritettavia kursseja tunnustetaan osaksi ammatillisia opintoja ja tutkintoa. Ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suoritettuaan tutkinnon suorittaja saa ylioppilastutkintotodistuksen.

Näyttötutkinnot ovat ensisijaisesti jo työkokemusta omaaville tai työelämässä toimiville henkilöille tarkoitettu ammattitaidon osoittamisen väylä ja mahdollisuus osoittaa työelämän tehtäväkokonaisuuksien hallinta tutkintotilaisuuksissa.

Ennen tutkintotilaisuuteen osallistumista henkilö voi osallistua näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta.

Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa muuta ammatillista lisäkoulutusta. Valmentavia koulutuksia on kaksi:

  • ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Muu ammatillinen lisäkoulutus on tarkoitettu erityisesti sellaisiin osaamisen kasvattamisen tarpeisiin, joissa ei ole tarjolla tutkintoon valmistavaa koulutusta.

Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea.

Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.

Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnonperusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteista sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Ammatillisen koulutuksen maksut

Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen sekä siihen valmistava tai johtava koulutus on maksutonta.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija maksaa kuitenkin itse osan opiskelukustannuksista: esim. oppikirjat sekä omaan käyttöön tulevat työvälineet, laitteet ja materiaalit, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle. Ruokailu on maksutonta, ja opiskelijalla on mahdollisuus saada koulumatkatukea.

Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu.

Haku ammatilliseen koulutukseen

Ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot) haetaan pääsääntöisesti yhteishaun kautta.

Oppilaitokseen hakeudutaan suoraan ilman yhteishakua, jos haluaa suorittaa ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen näyttötutkintona, ammatillisen perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena, vieraskielisen ammatillisen ja ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämän koulutuksen tai ammatilliseen koulutukseen valmentavan tai valmistavan koulutuksen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen voivat hakea perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaneet. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla on muuten riittävät edellytykset suoriutua opinnoista. Osa koulutuspaikoista voidaan suunnata lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneille.

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on säädetty opetusministeriön asetuksella. Perusteita ovat mm.

  • aikaisempi yleinen koulumenestys ja painotettavat arvosanat,
  • hakutoivejärjestys,
  • työkokemus ja
  • sukupuoli.

Suoraan perusopetuksesta tai perusopetuksen lisäopetuksesta hakevat saavat lisäpisteitä. Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestämisestä.

Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä omalla alueella oppisopimuskoulutusta järjestävään ammatillisen koulutuksen järjestäjään. Mikäli henkilöllä on jo työpaikka, työpaikan valmiudet ja sopivuus oppisopimuskoulutukseen tulee ennalta selvittää. Vailla työpaikkaa oleva voi etsiä itse itselleen oppisopimuskoulutukseen soveltuvan työpaikan tai soveltuva työpaikka voidaan etsiä yhdessä oppisopimuskoulutusta järjestävän koulutuksen järjestäjän kanssa.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittamaan hakeudutaan ottamalla yhteyttä valmistavan koulutuksen järjestäjään tai näyttötutkinnon järjestäjään. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan tutkintotilaisuuksissa suoraan työelämässä hankitun osaamisen perusteella tai näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päätteeksi. Useimmat opiskelijat osallistuvat ennen tutkintotilaisuuteen osallistumista näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, joka ei kuitenkaan ole pakollista.

Opiskelu työpaikalla

Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyy aina työssäoppimista. Työssäoppiminen on työpaikoilla suoritettavaa ohjattua ja tavoitteellista opiskelua, jonka tavoitteena on, että sen aikana opitaan osa tutkintoon kuuluvasta käytännön ammattitaidosta. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvän työssäoppimisen laajuus on vähintään 30 osaamispistettä.

Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työsopimukseen perustuvia pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla.

Oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminen edellyttävät työpaikkaa, jolla on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa,  tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Oppisopimuskoulutuksena voidaan  hankkia osaamista ammatillisten perustutkintojen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamista varten. Oppisopimuksena voidaan järjestää myös ei-tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään.

Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen ja kirjalliseen työsopimukseen. Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta. Tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelija saa opintososiaalisina etuina esimerkiksi päivärahaa sekä korvauksia matka- ja majoituskustannuksista. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Lisätietoja

Mika Tammilehto, ylijohtaja 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto 0295330308