Ammatillisen koulutuksen hallinto ja rahoitus

Aikuisopiskelijoita kirjoittamassa pöydän ääressä. Kuva: Juha Tuomi / Rodeo.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa ja valvoo toimialaa. Työtä ohjaavat mm. hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan linjaukset.

Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen muodostumisesta sekä yhteisistä tutkinnon osista päättää eduskunta tai valtioneuvosto. Ammatillisista tutkinnoista ja niiden laajuudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rungon muodostavat ammattiopistot, jotka vastaavat ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisestä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön lupaa. Ministeriö voi myöntää luvan kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle tai valtion liikelaitokselle. Järjestämislupia on kaksi: ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään mm. minkälaista ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Opetushallitus vastaa mm. ammatillisten tutkintojen valtakunnallisista perusteista.

Koulutuksen järjestämisluvissa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset esim:

  • koulutusasteista
  • tutkinnoista
  • opetuskielestä
  • kunnista, joissa koulutusta voi järjestää
  • opiskelijamääristä
  • erityisestä koulutustehtävästä
  • koulutuksen järjestämismuodoista
  • muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat järjestämislupansa rajoissa ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti sekä oman opetussuunnitelmansa sisällöistä Opetushallituksen määräämien tutkinnon  perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös henkilökunnastaan sekä siitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli vuoden 2016 lopussa 165. Ammatillisen peruskoulutuksen lupa oli 119 järjestäjällä ja ammatillisen lisäkoulutuksen lupa 159 koulutuksen järjestäjällä.

Koulutuksen järjestäjistä kuntia on 9, kuntayhtymiä 35 ja yhdistyksiä, säätiöitä tai osakeyhtiöitä 120. Lisäksi valtio voi ylläpitää oppilaitoksia.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ammatillinen koulutus on osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää, joka on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kustannuksiin myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja asetuksen (1766/2009) mukaan.

Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät, joilla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa, saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus perustuu laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään, joka kattaa koulutuksen järjestäjien käyttökustannuksiin myönnettävän lakisääteisen rahoituksen. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjinä toimiville kunnille, kuntayhtymille sekä yksityiselle yhteisöille ja säätiöille. Rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle, jotka päättävät sen kohdentamisesta koulutuksen järjestämiseen.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Kustannukset pitävät sisällään käyttökustannukset ja investointien poistot. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa (mm. oppilaitosmuotoinen koulutus/oppisopimuskoulutus, erityisopetus). Koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta.

Kutakin koulutuksen järjestäjää varten määrätään laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta, jonka suuruus riippuu siitä, minkä alojen ja eräissä tapauksissa tutkintojen koulutusta koulutuksen järjestäjä antaa. Lisäksi pieni osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella.

 

Lisätietoja

Mika Tammilehto, ylijohtaja 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto 0295330308