Kirjallisuus

Suomessa luetaan paljon kirjallisuutta, mikä johtuu osittain hyvästä kirjastolaitoksesta. Suomenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet. Siksi kirjailijoiden toimeentulon turvaamisessa julkinen tuki on tärkeää.

Suurin osa julkisesta tuesta kanavoidaan suorana tukena kirjailijoille ja tukena kirjastoille. Apurahoista taiteilija-, kohde-, lastenkulttuuri- ja matka-apurahat jakaa taiteen edistämiskeskus TAIKE ja ns. kirjastoapurahat taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimiva kirjastoapurahalautakunta.

Yksittäisten kirjailijoiden saamien apurahojen lisäksi tukea myönnetään harkinnanvaraisina valtionavustuksina valtakunnallisille kirjallisuuden alan järjestöille sekä muille kirja-alan toimijoille. Vähälevikkisen kirjallisuuden saatavuutta edistetään kirjallisuuden ostotuella, jota myönnetään kirjastoille kirjahankintoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee erillismäärärahalla myös selkokielisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa ja tunnetuksi tekemistä. Selkokirjallisuuden avustusten ja apurahojen jakaminen on delegoitu Kehitysvammaliiton yhteydessä toimivalle Selkokeskukselle.

Suomen kirjallisuuden tuntemusta ulkomailla ja kirjallisuuden kääntämistä muille kielille  edistää FILI - Kirjallisuuden vientikeskus. FILI tukee myös ulkomaisen kauno- ja tietokirjallisuuden suomentamista sekä tieteellisen ja tietokirjallisuuden ruotsintamista.  Tukea myönnetään myös suomalaisille kustantajille saamenkielisen kaunokirjallisuuden suomentamiseen ja julkaisemiseen.

Valtion taidehallinto

Kirjallisuutta koskevat asiat käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston taiteen vastuualueella.

Kirjallisuuden asiantuntijaelimenä toimii valtion kirjallisuustoimikunta.