Yliopistojen hallinto, ohjaus ja rahoitus

kk_tutkimushallinto_paivitettyYliopistojen päätöksentekojärjestelmä on hyvin itsenäinen, sillä niiden toiminta perustuu yliopistojen itsehallinnolle ja tieteen vapaudelle. Yliopistot päättävät itse sisäisestä hallinnostaan yliopistolain mukaisesti.
Suomessa kaikki yliopistot ovat joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja korkeakoulujen hallinnon asianmukaisesta toiminnasta ja ohjauksesta.

Sopimus- ja palautemenettely

Hallitusohjelma ja hallituksen toimintasuunnitelma määrittelevät lähivuosien koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset. Eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamien strategisten tavoitteiden  ja lainsäädännön lisäksi yliopistoja ohjataan ministeriön ja yliopistojen välisillä sopimuksilla.

Yliopistot ja ministeriö käyvät nelivuotisen sopimuskauden alussa neuvottelut, joissa sovitaan korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet, korkeakoulukohtaiset toimenpiteet ja tutkintotavoitteet sekä niiden vaatimat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden toteutumisen raportointi. Sopimuksessa keskitytään vain muutamiin keskeisiin asiakokonaisuuksiin. Ministeriön muilla ohjauskeinoilla kannustetaan ja sitoutetaan muihin keskinäistä vuorovaikutusta edellyttäviin asioihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käy kussakin korkeakoulussa yhden kerran ohjaukseen liittyvällä korkeakouluvierailulla sopimuskauden aikana. Lisäksi tarkoitus on sopimuskauden aikana järjestää kuudella ”korkeakoulualueella” alueseminaarit, joiden tavoitteena on edistää muun muassa korkeakoulujen ja niiden sidosryhmien sekä tutkimuslaitosten vaikuttavuus-, yhteistyö- ja työnjako- sekä kansainvälistymiskeskustelua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen osana yliopistoille annetaan korkeakoulukohtaista palautetta sopimusneuvottelun yhteydessä ja korkeakouluvierailun aikana sekä määräajoin kaikille yliopistoille yhteisenä kirjallisena palautteena.

Korkeakoulujen ja ministeriön väliseen tiedonvaihtoon sekä sopimus- ja palautemenettelyn tueksi kehitetty KOTA-järjestelmä on ohjauksen keskeinen työväline. Yliopistojen on vuosittain annettava oikeat ja riittävät tiedot toimintansa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedot on esitettävä siten, että toteutunutta kehitystä voidaan arvioida suhteessa yliopistolle asetettuihin tavoitteisiin.


Yliopistojen rahoitus ja rahoitusmalli


Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Yliopistojen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä näille kohdennettavaa valtion rahoitusta.

Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken pääosin laskennallisesti opetuksen ja tutkimuksen suoritteiden perusteella. Lisäksi on strategiaperusteinen rahoitusosuus, josta on sovittu ministeriön ja yliopiston kesken.

Valtakunnallisen rahoitusmallin tarkoituksena on vahvistaa yliopistojen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Rahoituskriteerit on valittu siten, että näillä edistetään ajankohtaisten korkeakoulupoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Mallin avulla jaettava perusrahoitus kohdennetaan yliopistoille yhtenä kokonaisuutena. Yliopistot päättävät rahoituksen kohdentamisesta yliopiston sisällä omilla strategisilla valinnoillaan.