Perusopetuksella rakennetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja perusturvaa

Perusopetus on 1.-9. luokkien yleissivistävää opetusta, jota annetaan peruskoulussa. Perusopetusta voidaan antaa myös kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa.

Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan lakiin perustuva oppivelvollisuus.

Perusopetus:

  • yhdeksänvuotinen, maksuton yhtenäiskoulu
  • kunnan ja koulun laatima opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita
  • opetus järjestetään lähikoulussa tai soveltuvassa paikassa niin, että koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä
  • opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa
  • oppilaalla on oikeus saada oppimisessaan tarvitsemaansa tukea
  • perusopetukseen voi liittyä vuoden mittainen vapaaehtoinen lisäopetus (10. luokka)
  • ei tutkintoa, päättötodistuksen saa oppimäärän hyväksytystä suorittamisesta
  • antaa kelpoisuuden peruskoulun jälkeiseen koulutukseen
  • opettajien koulutustaso on korkea
  • lähes kaikki lapset suorittavat perusopetuksen oppimäärän.

Oppivelvollisuus suoritetaan perusopetuksen oppimäärällä

Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisen huoltaja huolehtii siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.

Mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta.

Perusopetuksesta vastaavat kunnat ja valtio

Peruskoulujen verkosto kattaa koko maan. Enemmistö oppilaista saa opetusta keski­suurissa (300 - 499) oppilaan kouluissa. Pienimmissä kouluissa on alle kymmenen oppilasta, suurimmissa yli 900.

Kunta on perusopetuslain nojalla velvollinen järjestämään perusopetusta alueensa oppivelvollisuusikäisille lapsille. Valtioneuvosto voi myöntää luvan perusopetuksen järjestämiseen myös rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtiolle.

Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla äidinkielellä, jolla opetuksen järjestäjä on velvollinen opetusta järjestämään. Oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun.

Valtio osallistuu perusopetuksen kustannuksiin maksamalla opetuksen järjestäjälle valtionosuutta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisesti. Esi- ja perusopetuksessa valtionosuus määräytyy ikäluokkaperustaisesti 6-15-vuotiaiden määrän perusteella. Laskennallisten kustannusten ja määräytymisperusteiden lähtökohtana on perusopetuksen perushinta, joka vahvistetaan asetuksella vuosittain. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan kokonaisuutena valtiovarainministeriön hallinnonalalta.

Aluehallintovirastot neuvovat mm. oppilaan oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

Perusopetuksen tavoitteet

Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako) päättää valtioneuvosto.

Perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien ja oppilaanohjauksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet) päättää Opetushallitus.

Valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvat opetussuunnitelmat (OPS) laaditaan kunta- ja/tai koulukohtaisesti. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetustoimintaa.

Opetuksen järjestelyt

Opetus ja opetusvälineet ovat oppilaalle maksuttomia. Lisäksi oppilaat saavat koulussa päivittäin maksuttoman lämpimän aterian.

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää myös säädettyjä etuja laajemmista kuljetuksista.

Yleisopetuksen opetusryhmissä olevien oppilaiden määrälle ei ole rajoituksia. Erityisopetuksen opetusryhmässä olevien oppilaiden enimmäismäärä on määritelty lainsäädännössä. Esiopetuksen ryhmäkoosta on annettu suositus.

Lukuvuodessa on 190 työpäivää, loma-ajoista päättää opetuksen järjestäjä

Lukuvuosi on perusopetuksen vuosittainen työaika. Perusopetuksen lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuosi jaetaan koulutyössä kahteen osaan: syyslukukauteen ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

Muista koulujen loma-ajoista päättävät opetuksen järjestäjät. Aluehallintovirastot kokoavat tiedot alueensa koulujen työ- ja loma-ajoista.

Tarvittaessa oikeus saada erityistä tukea

Tilapäistä tai lyhytaikaista tukea opinnoissaan tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta. Jos oppimisessa tai koulunkäynnissä on vaikeuksia, oppilaalla on oikeus saada osa-aikasta erityisopetusta.

Säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti.

Jos tehostettu tuki ei riitä, oppilaalla on oikeus saada erityistä tukea. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, jossa tuen antaminen määritellään tarkemmin. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Perusopetuslain uudet säännökset koskien tehostettua ja erityistä tukea tulevat voimaan 1.1.2011.
Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet.

Lisäopetusta kymppiluokalla

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille yhden vuoden kestävää lisäopetusta (10. luokka). Lisäopetuksen laajuus on vähintään 1100 tuntia lukukaudessa.

Lisäopetukseen voidaan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna.

Ammattitaitoista opetushenkilöstöä

Vuosiluokilla 1- 6 opetusta antavat pääasiassa luokanopettajat. Vuosiluokilla 7-9 opetus on lähinnä aineenopetusta, jota antavat aineenopettajat.

Opettajilla on pääsääntöisesti yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Perusopetuslain mukaan opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. Nykyisin erivapauksia myönnetään harvoin.