Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta

Lukio on kurssimuotoinen yleissivistävä koulu, jossa ei ole vuosiluokkia. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto.

Lukioon voivat hakea perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan aiemman oppimäärän suorittaneet. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla on muuten riittävät edellytykset suoriutua opinnoista.

Lukio ei anna ammatillista pätevyyttä. Sen käyneet voivat hakeutua jatko-opintoihin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai ammatilliseen koulutukseen.

Ylioppilastutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelmien mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.

Lukio:

  • pääsyvaatimuksena on perusopetuksen oppimäärä
  • hakeminen sähköisen yhteishakujärjestelmän kautta
  • lukiot valitsevat opiskelijansa aikaisemman opintomenestyksen perusteella
  • lukio-opinnot tähtäävät ensisijaisesti jatko-opintoihin korkea-asteella
  • opinnoissa edetään yksilöllisesti
  • kurssimuotoinen kolmelle vuodelle suunniteltu oppimäärä on mahdollista suorittaa 2-4 vuodessa
  • opiskelijat ovat yleensä 16-19 -vuotiaita
  • lukio-opetusta on tarjolla myös mm. aikuislukioissa

Lukiokoulutuksen järjestäjät

Lukio-opetusta voivat antaa siihen opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan saaneet koulutuksen järjestäjät. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa.

Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestäjillä on yhteistyövelvollisuus muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa.

Valtio osallistuu koulutuksen kustannuksiin lakisääteisellä valtionrahoituksella, joka perustuu opiskelijamääriin ja opiskelijaa kohden määrättyihin yksikköhintoihin.

Lukiokoulutuksen tavoitteet

Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetusajan jakautumisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen ja opinto-ohjaukseen (tuntijako) päättää valtioneuvosto. Opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä vahvistamalla opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta opetuksen järjestäjät laativat paikallisen opetussuunnitelman.

Lukiot voivat profiloitua ja painottaa opetuksessaan esim. kuvataiteita, luonnontieteitä tai liikuntaa. Osa lukioista on erikoistunut tiettyihin aineisiin, ja niitä kutsutaan erityisen koulutustehtävän saaneiksi lukioiksi. Ne voivat painottaa tiettyä oppiainetta joko koko opetuksessaan, kuten urheilu-, kuvataide- ja musiikkilukiot, tai tarjota tavallisen lukio-opetuksen lisäksi erikoislinjoja.

Erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa opiskelijalla on oikeus hieman poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta opetusministeriön päätöksen mukaisesti. Erityisen tehtävän perusteella järjestetään myös kansainväliseen IB -tutkintoon (International Baccalaureate) johtavaa koulutusta 14 lukiossa ja saksalaiseen Reifeprüfung -tutkintoon johtavaa koulutusta yhdessä lukiossa.

Monta tapaa suorittaa lukio-opintoja

Nuoret käyvät lukiota yleisimmin päivälukioissa, joissa opiskelu on päätoimista. Lukio-opintoja voi suorittaa myös aikuislukiossa, etälukiossa ja eräissä kansanopistoissa.

Aikuislukioissa ja lukioiden aikuislinjoilla voi suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Koulutuksessa voi myös keskittyä yksittäisiin oppiaineisiin, keskeytyneiden lukio-opintojen jatkamiseen tai arvosanojen korottamiseen. Aikuislukioissa opetusta annetaan yleensä iltaisin.

Päivälukioihin haetaan yhteishaussa. Opiskelijat valitaan päivälukioon pääasiassa peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Valintaan voivat vaikuttaa myös lukiossa painotettavan oppiaineen arvosana, pääsy- tai soveltuvuuskokeet, muu koulutus, harrastukset tai lisänäytöt.

Aikuisten lukiokoulutukseen haetaan suoraan oppilaitoksiin. Etälukioon ilmoittaudutaan suoraan etälukioprojektissa mukana olevaan lukioon. Muihin lukio-opetusta antaviin oppilaitoksiin haetaan tai ilmoittaudutaan yleensä suoraan.

Koko lukiota suorittavalle opetus on ilmaista, mutta erillisten aineiden opiskelusta peritään oppilaitoskohtaisia maksuja. Oppikirjat pitää maksaa itse, ja myös ylioppilastutkintoon osallistuminen on maksullista.

Lukion oppimäärän suorittamiseen voi saada opintotukea, joka määräytyy opiskelijan iän, asumismuodon, koulutusasteen sekä tulojen perusteella tehtävän tarveharkinnan perusteella. Myös vanhempien tulot vaikuttavat tukeen. Opintotuen saamisen edellytyksenä on päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve.

Lukio-opinnot suoritetaan kursseina

Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmevuotinen, mutta sen voi suorittaa myös lyhyemmässä tai pitemmässä ajassa (2-4 vuotta).

Lukuvuosi jaetaan yleensä 5-6 jaksoon, joiden aikana opiskellaan muutamaa ainetta kerrallaan. Jokaiselle jaksolle laaditaan koulussa oma työjärjestys. Opiskelijan eteneminen ja opetusryhmien muodostuminen riippuu kurssivalinnoista. Kurssimuotoisessa lukiossa ei ole vuosiluokkia.

Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelija vastaa siitä, että hän suorittaa riittävästi kursseja. Lukion oppimäärä sisältää yhteensä vähintään 75 kurssia. Aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia ja kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia.

Lukio-opintoihin kuuluu pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Pakollisia kursseja on 47 - 52 ja niiden määrä riippuu siitä, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan.

Syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Opiskelijalla on lisäksi mahdollisuus valita osa opinnoistaan tarjolla olevista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista.

Soveltavat opinnot voivat olla joko oppiaineiden jatko-opintoja tai muita oppiaineita, joista koulut päättävät. Kursseja voidaan tarjota myös yhteistyössä toisten oppilaitosten, esim. ammatillisten oppilaitosten tai musiikkioppilaitosten kanssa.

Opetushenkilöstön kelpoisuudesta säädetään asetuksella

Voimassa olevat rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimukset ovat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Lukiolain mukaan opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. Nykyisin erivapauksia myönnetään harvoin.

Ylioppilastutkinto osoittaa omaksutut opit

Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Yylioppilaskirjoitukset pidetään yhtä aikaa kaikissa lukioissa ja lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa.

Ylioppilastutkinnon voi suorittaa kokonaan yhdellä tutkintokerralla tai hajautettuna enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan.

Ylioppilastutkintotodistuksen saa, kun on läpäissyt tutkinnon pakolliset kokeet ja saa lukion päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisesta tutkinnosta.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Ainoa kaikille pakollinen koe on äidinkielen koe. Muut tutkintoon sisältyvät kolme pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe.

Tutkintoon voi sisältyä lisäksi ylimääräisiä kokeita. Kokeita, jotka on ajallisesti hajautetussa tutkinnossa suoritettu pakollisina, ei voi jälkeenpäin vaihtaa ylimääräisiksi.

Ylioppilastutkinnon uudistukset

Keväästä 2006 lukien jokaisella reaaliaineella on ollut oma koe. Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita. Kokeet järjestetään seuraavista aineista: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.

Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen ja yhdellä tutkintokerralla voi siten suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.

Keväästä 2007 lukien äidinkielen koe on muodostunut tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella.

Ylioppilastutkintolautakunta

Ylioppilastutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta vastaa Ylioppilastutkinto­lautakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää lautakunnan puheenjohtajan sekä noin 40 jäsentä yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen esityksestä. Jäsenet edustavat ylioppilastutkinnon eri oppiaineita. Jäseniä avustaa laadinta- ja arvostelutyössä noin 330 apujäsentä.