Koulutuksen rahoitus

Suomessa jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Maksuttomuus kattaa opetuksen lisäksi opetusvälineet ja -oppikirjat, tarpeelliset koulukuljetukset ja kouluruuan.

Myös perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa tutkintoon johtava opetus on maksutonta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä opetuksesta voidaan periä kohtuullisia maksuja.

Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa kouluateriat ovat maksuttomia ja koulumatkoihin voi saada tukea. 

Opiskelijat voivat saada opintotukea päätoimisiin opintoihinsa lukiossa, kansanopistossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Aikuisopiskelijoita varten on lisäksi omia tukimuotoja.

Rahoitus koulutukseen ohjataan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta rahoitetaan

  • perusopetusta
  • lukiokoulutusta
  • ammatillista koulutusta
  • ammattikorkeakouluopetusta
  • yliopisto-opetusta ja -tutkimusta
  • ammatillista lisäkoulutusta
  • vapaata sivistystyötä.

Lisäksi rahoitetaan mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja esiopetuksen kuljetusetuuksia.

Koulutuksen päärahoittajat ovat valtio ja kunnat. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön perusrahoitus tulee valtiolta.

Rahoitus määräytyy laskennallisen rahoitusjärjestelmän perusteella

Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa rahoitus määräytyy pääsääntöisesti laskennallisesti opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan pohjalta.  Vapaassa sivistystyössä rahoitus määräytyy opetustuntien, opiskelijaviikkojen tai opiskelijapäivien määrän ja niitä vastaavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinnat määrätään toteutuneen kustannustason mukaisesti.

Ammatillisessa koulutuksessa yksikköhinnat määräytyvät koulutusalojen toteutuneen kustannustason mukaisesti. Osa rahoituksesta myönnetään tuloksellisuuden perusteella.

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin vuonna 2013 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Tämän lisäksi valtio myöntää harkinnanvaraisia avustuksia koulutukseen ja sen kehittämiseen sekä lisäksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa erillistä perustamishankkeiden valtionosuusrahoitusta. Rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolta

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetaan laskennallinen rahoitus.

Määrärahoista sekä toiminnan tavoitteista, seurannasta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä sovitaan korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimuksissa.

Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa yliopistojen muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Korkeakoulujen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä näille kohdennettavaa valtion rahoitusta.