Opiskelu ja tutkinnot ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa joko ammatillisissa oppilaitoksissa tutkintoon johtavana koulutuksena (ammattiopistot), oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona.

Ammatillisena lisäkoulutuksena voi suorittaa näyttötutkintoina ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään myös tutkintoon johtamatonta koulutusta opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaan.

Ammatillista koulutusta järjestetään

  • humanistisella ja kasvatusalalla
  • kulttuurialalla
  • yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla
  • luonnontieteiden alalla
  • tekniikan ja liikenteen alalla
  • luonnonvara- ja ympäristöalalla
  • sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alalla
  • matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla.

Opetus ja tutkinnon suorittaminen on ammatillista perustutkintoa tutkintoon johtavassa koulutuksessa maksutonta. Opiskelija maksaa kuitenkin itse osan opiskelukustannuksista: esim. oppikirjat sekä omaan käyttöön tulevat työvälineet, laitteet ja materiaalit, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle. Ruokailu on maksutonta, ja opiskelijalla on mahdollisuus saada koulumatkatukea.

Opintoja voi valita myös oman oppilaitoksen ulkopuolelta esim. lukioista, muista ammatillisista oppilaitoksista, kansalaisopistoista, yliopistoista tai ammattikorkeakoulusta. Opiskelijalla on oikeus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen, esim. jo suoritettujen tutkintojen tai samanaikaisesti suoritettavien tutkintojen hyväksilukemiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää osaamisen tunnustamisesta.

Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtä aikaa, jolloin tutkinnon suorittaja opiskelee ammatillisessa peruskoulutuksessa ja voi osallistua ylioppilastutkintoon. Lukiossa suoritettavia kursseja hyväksiluetaan ammatillisissa opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa ja ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suoritettuaan tutkinnon suorittaja saa ylioppilastutkintotodistuksen.

Opiskelija voi hakeutua suoraan tutkintoon johtavaan/valmistavaan koulutukseen tai sitä ennen ammatillisen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, joka ei vielä johda tutkintoon. Yksilölliset joustavat opintopolut opintoihin siirtyminen, ohjauspalvelut, opetushenkilöstön kehittäminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat keinoja elinikäisen oppimisen edellytysten luomisessa. Toteutuksessa tarvitaan myös rahoituksen ja hallinnon tukea.

Koulutukseen hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot) haetaan pääsääntöisesti yhteishaun kautta. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita näyttötutkintona suoritettavana ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen, oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen, vieraskieliseen ammatilliseen ja ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämään koulutukseen eikä erilaisiin ammatilliseen koulutuksen valmentaviin ja valmistaviin koulutuksiin.

Ammatilliseen peruskoulutukseen voivat hakea perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaneet. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla on muuten riittävät edellytykset suoriutua opinnoista. Osa aloituspaikoista voidaan suunnata lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneille.

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvä turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksiottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on säädetty opetusministeriön asetuksella. Perusteita ovat mm. aikaisempi yleinen koulumenestys ja painotettavat arvosanat, hakutoivejärjestys, työkokemus ja sukupuoli. Suoraan perusopetuksesta tai perusopetuksen lisäopetuksesta hakevat saavat lisäpisteitä. Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestämisestä.

Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä omalla alueella oppisopimuskoulutusta järjestävään ammatillisen koulutuksen järjestäjään. Mikäli henkilöllä on jo työpaikka, työpaikan valmiudet oppisopimuskoulutukseen tulee ennalta selvittää. Muussa tapauksessa oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan etsimällä oppisopimuskoulutukseen soveltuva työpaikka.

Ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittamaan voi hakeutua esimerkiksi työelämässä hankitun osaamisen perusteella tai tutkintotilaisuuteen valmistavan koulutuksen päätteeksi. Tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Useimmat opiskelijat osallistuvat ennen tutkintotilaisuuteen osallistumista näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, joka ei kuitenkaan ole pakollista.

Ammatillinen koulutus johtaa ammatilliseen tutkintoon

Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa ammattitaidon kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia ammatin harjoittamiseen tai yrittäjäksi. Opetushallitus vahvistaa tutkintojen perusteet. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja opiskelu kestää yleensä noin kolme vuotta. Myös ylioppilaat voivat suorittaa ammatillisia tutkintoja, jolloin opiskeluaika on lyhyempi (2-2,5 vuotta). Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opiskelua ammatillisessa lisäkoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Ammatillisia perustutkintoja on 52, koulutusohjelmia/osaamisaloja 121. Tutkintojen osia on noin 4 000. Ammatilliseen perustutkintoon johtava opiskelu ja näyttötutkintoon valmistava koulutus tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa lähi-, etä- ja monimuoto-opiskeluna tai oppisopimuskoulutuksena.

Ammatilliset opinnot muodostavat suurimman osan ammatillisesta perustutkinnosta. Ammatillinen perustutkinto koostuu 120 opintoviikosta, joista 90 on ammatillisia tutkinnon osia, 20 ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja 10 vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yhteiset opinnot vastaavat osin lukion opintoja. Pakollisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman alan tai muiden alojen ammatillisia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja, työkokemusta tai ohjattua harrastusta, joka tukee suoritettavan tutkinnon tavoitteita.

Joillekin koulutuksen järjestäjille on myönnetty koulutuksen kokeiluja koskevia lupia, joita voivat olla luvat poiketa tutkinnoista, koulutusohjelmista, tutkintonimikkeistä tai tutkinnon laajuudesta.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat osa ammatillista lisäkoulutusta. Ammattitutkintoja on 129 ja erikoisammattitutkintoja 187. Tutkinnot edellyttävät työssä hankittua ammattitaitoa, ja ne on kehitetty erityisesti aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Opetushallitus vahvistaa tutkintojen perusteet ammattitutkinnoille ja erikoisammattitutkinnoille.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena.

Näyttötutkintojen järjestämisoikeudesta sovitaan näyttötutkintojen järjestämissopimuksissa. Tutkintotoimikunnat sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Tutkintotoimikunnat johtavat ja ohjaavat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset.

Ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään myös oppisopimusmuotoisena.

Työssäoppiminen on osa opintoja

Työssäoppiminen on työpaikoilla suoritettavaa ohjattua ja tavoitteellista opiskelua, jonka tavoitteena on, että sen aikana opitaan osa tutkintoon kuuluvasta käytännön ammattitaidosta. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvien työssäoppimisjaksojen laajuus on kolmivuotisessa koulutuksessa vähintään 20 opintoviikkoa.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan määräaikaisia ja kirjalliseen työsopimukseen perustuvia työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla.

Oppisopimuskoulutuksella nuoret ja aikuiset voivat suorittaa ammatillisia perustutkintoja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Oppisopimuksena voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään.

Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden pohjalta.

Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.

Noin 70 - 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja tai -ohjaajat. Työpaikalla annettavaa koulutusta täydennetään tietopuolisella koulutuksella, josta vastaavat pääosin ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjät.

Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta. Tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelija saa opintososiaalisina etuina esimerkiksi päivärahaa sekä korvauksia matka- ja majoituskustannuksista. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Ammattiosaamisen näytöt käytännön työtehtävissä

Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset eli työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattitaidon osoittamistavat sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit määritellään tutkinnon perusteissa. Ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen ja arvosanat merkitään tutkintotodistuksen osana olevaan näyttötodistukseen. Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltu yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

Ammatillisena aikuiskoulutuksena järjestettävässä koulutuksessa on käytössä erillinen näyttötutkintojärjestelmä.

Ammatillinen erityisopetus sekä valmentavat koulutukset

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnonperusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteista sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä mukauttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee myös laatia erityisopetuksen toteuttamiseksi opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota päivitetään tarvittaessa. Opiskelijaa ja huoltajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asioista päättämistä ja HOJKS:n vahvistamista. Ammatillista erityisopetusta toteutetaan pääasiassa ammatillisissa oppilaitoksissa luonnollisena osana tutkintoon johtavaa tai valmentavaa koulutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämisestä. Tämä tehtävä on myönnetty kuudelle ammatilliselle erityisoppilaitokselle ja kuudelle rajatun erityisopetuksen tehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle. Lisäksi viidellä ammatillisella erityisoppilaitoksella ja ruotsinkielisellä erityisopetuksen rajatun erityisen koulutustehtävän saaneella koulutuksen järjestäjällä on laissa säädetty erityisopetukseen liittyvä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävä.

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät voivat järjestää erityisopetusta tutkintoon johtavana ammatillisen peruskoulutuksena, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavana koulutuksena (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena (TELMA).

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) korvaa lakkaavat valmistavat ja valmentavat koulutukset (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ns. ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, ns. Valmentava I–koulutus sekä talouskouluopetus). Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on 60 osaamispisteen laajuinen koulutuskokonaisuus, jonka ajallinen kesto voi olla korkeintaan yhden lukuvuoden mittainen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus korvaa vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, ns. Valmentava II-koulutuksen, joka on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus toteutetaan aina erityisopetuksena. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutuksen ajallinen kesto on yksilöllinen, mutta enintään kolme vuotta.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (246/2015) on annettu 20.3.2015, jossa lainsäädäntöön on lisätty ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämää valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Uudet koulutukset käynnistyvät 1.8.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koulutustehtävän järjestämisen edellyttämät luvat koulutuksen järjestäjille.

Ennen lain voimaantuloa myönnettyjen valmistavien ja valmentavien koulutusten (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutuksen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä talouskouluopetus) lupien voimassaolo päättyy 31.12.2015, talouskouluopetuksen kuitenkin jo 31.7.2015.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Toisena tärkeänä kohderyhmänä ovat eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestelmässä.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Tavoitteena on yksilöllisten tavoitteiden ja opintopolkujen kautta vahvistaa sitä osaamista, jota opiskelija tarvitsee ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Valmentavan koulutuksen perusteet tarjoavat opiskelijalle erittäin laajat yksilölliset valinnan mahdollisuudet. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia valmentavan koulutuksen aikana.

Tarkoituksena on, että opiskelija voi valmentavan koulutuksen kuluessa siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jos koulutuksen järjestäjän on mahdollista tarjota opiskelijalle koulutuspaikka tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja opiskelijalla on edellytykset koulutuksen aloittamiseen. Tällöin tulee noudattaa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita. Opiskelija voi tarvittaessa siirtyä myös tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmentavaan koulutukseen vahvistamaan valmiuksiaan tutkinnon suorittamiseksi. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijoiden tietoisuutta oppisopimuskoulutuksesta ja mahdollistaa opiskelijan siirtyminen oppisopimuskoulutukseen valmentavan koulutuksen kautta.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on 60 osaamispisteen laajuinen koulutuskokonaisuus, jonka ajallinen kesto voi olla korkeintaan yhden lukuvuoden mittainen.

Vieraskielinen koulutus tai urheilijoiden ammatillinen peruskoulutus

Vieraskielisellä koulutuksella tarkoitetaan muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Vieraskielisellä koulutuksella ei tarkoiteta kieliopintoja. Jos tutkinto suoritetaan kokonaan tai pääosin muulla kuin koulutuksen järjestämisluvassa määrätyllä opetuskielellä, on järjestämiseen oltava opetus- ja kulttuuriministeriön lupa. Tutkinto tai koulutus katsotaan vieraskieliseksi, mikäli opetus toteutetaan kokonaan tai pääsoin (50 %) muulla kuin koulutuksen järjestäjän opetuskielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt lupia vieraskielisen tutkinnon järjestämiseksi, mikäli koulutuksen järjestäjä on osoittanut riittävät edellytykset tutkinnon järjestämiselle, ja koulutukselle on voitu osoittaa työelämän tarve.

Lupa urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen on edellyttänyt, että koulutuksen järjestäjä on esittänyt selvityksen yhteistyöstä paikallisten urheiluseurojen, lajiliittojen ja alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, painopistelajeista, valmennuksesta, valmentajista sekä harjoitteluolosuhteista. Urheilijoiden ammatillista peruskoulutusta järjestetään urheilijoille, jotka kuuluvat omassa ikäluokassaan lajinsa parhaimmistoon.