Etusivu Koulutus & varhaiskasvatus Aikuiskoulutus Hallinto, ohjaus ja rahoitus

Aikuiskoulutuksen hallinto, ohjaus ja rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kokonaisvastuu koulutuspolitiikasta ja opiskelijan tarpeisiin ja osallistumispäätökseen perustuvasta omaehtoisesta aikuiskoulutuksesta. Ministeriö vastaa erityisesti seuraavista tehtävistä:

  • aikuiskoulutuksen kattava järjestäjäverkko ja sen vakaat toimintaedellytykset,
  • riittävä, kaikille avoin koulutuksen perustarjonta ja aikuisväestön osallistumista edistävät järjestämismuodot,
  • toimiva tutkintorakenne ja laadunvarmistus sekä
  • opetushenkilöstön osaaminen ja kelpoisuus.

Työvoimakoulutuksen tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja vähentää työttömyyttä. Työvoimakoulutuksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Henkilöstökoulutuksen hankinnasta vastaavat pääosin yritykset ja muut työnantajat itse.

Aikuiskoulutusta järjestävät kunnat, kuntayhtymät sekä yksityiset yhteisöt kuten yhdistykset, säätiöt ja yritykset, myös valtio.

Rahoituksella ohjataan aikuiskoulutuksen määrää

Valtionosuusjärjestelmästä rahoitettavassa koulutuksessa valtionosuuspäätökset tekee opetus- kulttuuriministeriö. Ministeriö jakaa myös valtionavustuksia. Oppilaitosten muu rahoitus koostuu kuntien rahoitusosuudesta, ylläpitäjän omasta rahoituksesta sekä opiskelija- ja kurssimaksuista.

Omaehtoista aikuiskoulutusta rahoitetaan pääsääntöisesti valtionosuusjärjestelmän kautta ja opiskelijalta perittävillä kurssimaksuilla. Työvoimakoulutus rahoitetaan hankintatoimintana, jossa ELY virastot (TE-keskukset) ostavat koulutusta suoraan koulutuksen järjestäjiltä. Huomattava osa työhallinnon näin rahoittamasta koulutuksesta on näyttötutkintoon valmistaa koulutusta.

Henkilöstökoulutuksen kustannuksista vastaavat pääosin työnantaja ja työntekijä. Järjestöt ja koulutusyritykset järjestävät myös markkinaehtoista koulutusta. Myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut toteuttavat täydennyskoulutusta markkinaehtoisesti.

Kunnat merkittävä rahoittaja - valtio osallistuu valtionosuuksilla

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus osallistua lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Lisäksi kunnat ovat merkittävä rahoittaja vapaassa sivistystyössä.

Ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) ei ole lakisääteistä kuntaosuutta. Valtionosuusprosentti on 85,60 ja koulutuksesta voidaan periä kohtuullisia opiskelijamaksuja. Henkilöstökoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa valtionosuusprosentti on 47,23. Yksikköhinnat pohjautuvat peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuksena järjestettävän tutkintoon johtamattoman ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat määritellään valtion talousarviossa vuosittain erikseen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus määrittyy valtionosuutena rahoitukseen oikeuttavien opiskelijatyövuosien perusteella.

Vapaan sivistystyön rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta. Valtionosuus on kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoituksessa 57 % ja opintokeskusten sekä liikunnan koulutuskeskusten rahoituksessa 65 %.

Korkeakoulujen rahoitusta on kuvattu tarkemmin sivuilla ammattikorkeakoulujen rahoitus ja yliopistojen rahoitus

Etusivu Koulutus & varhaiskasvatus Aikuiskoulutus Hallinto, ohjaus ja rahoitus