Etusivu Kirkollisasiat Uskonnolliset yhdyskunnat Evankelis-luterilainen kirkko

Evankelis-luterilainen kirkko

Evankelis-luterilaisella kirkolla on erityinen julkisoikeudellinen asema. Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolailla, jonka säätämisjärjestys pohjautuu perustuslakiin.

Evankelis-luterilainen kirkko koostuu yhdeksästä hiippakunnasta, jotka muodostuvat seurakunnista ja seurakuntayhtymistä. Suomen hiippakuntia ovat Turun arkkihiippakunta sekä Tampereen, Oulun, Mikkelin, Porvoon, Kuopion, Lapuan, Helsingin ja Espoon hiippakunnat. Jokaisessa hiippakunnassa on piispan virka. Turun arkkihiippakunnassa on piispan lisäksi arkkipiispa.

Kirkon hallinto

Kirkon ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Kirkolliskokouksessa edustajina on sekä maallikkoja että pappeja ja valtioneuvoston nimeämä edustaja.

Kirkkolaissa säädetään kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Tarkemmin mm. kirkon hallinnosta ja toiminnasta säädetään kirkkojärjestyksessä.

Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous. Eduskunnalla ja presidentillä on oikeus joko hyväksyä tai hylätä kirkkolaki.

Kirkolliskokouksella on oikeus tehdä esityksiä myös kirkkoa koskevasta muusta lainsäädännöstä ja oikeus antaa lausuntoja tai tehdä esityksiä valtion viranomaisille kirkon opin ja tehtävän kannalta tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Kirkolliskokous päättää itsenäisesti kirkkojärjestyksestä sekä kirkon vaalijärjestyksestä. Vaalijärjestyksessä määritellään esimerkiksi seurakunta- ja kirkolliskokousedustajien vaaleista.

Etusivu Kirkollisasiat Uskonnolliset yhdyskunnat Evankelis-luterilainen kirkko