Yhteistyö Euroopan neuvostossa

Euroopan neuvosto (Council of Europe) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka päätehtävä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen.

Euroopan neuvoston toimintaan kuuluvat mm. koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheilualan yhteistyö, jolle Euroopan kulttuuriyleissopimus (1954) loi perustan. Suomi osallistui tarkkailijana kulttuuriyleissopimukseen vuodesta 1963 ja liittyi siihen vuonna 1970. Euroopan neuvoston täysjäsen Suomesta tuli vuonna 1989. Jäsenmaita on tällä hetkellä 47.

Euroopan neuvoston toimintaa johtaa ja koordinoi pääsihteeri. Vuodesta 2009 pääsihteerinä on toiminut norjalainen Thorbjørn Jagland. Euroopan neuvoston päämaja sekä noin 1300 virkamiehestä koostuva sihteeristö sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa.

Euroopan neuvostolla on yli 200 jäsenmaita sitovaa yleissopimusta, joista tärkeimmille on luotu kansainväliset valvontajärjestelmät. Euroopan neuvosto antaa myös jäsenmaidensa politiikkaa ohjaavia suosituksia.

Euroopan neuvostolla on lisäksi osittaissopimuksia, joihin vain osa jäsenvaltioista on liittynyt. 

Euroopan neuvoston päätökset tekee ministerikomitea (Committee of Ministers), joka koostuu ulkoministereistä tai heidän pysyvistä edustajistaan. Ministerikomitea mm. hyväksyy budjetin ja toimintaohjelman, suositukset ja julistukset sekä päättää yleissopimusten avaamisesta allekirjoitettaviksi ja ratifioitaviksi. Ministerikomitean puheenjohtajuus kiertää kuuden kuukauden välein aakkosjärjestyksessä maalta toiselle. Suomella on puheenjohtajuus marraskuusta 2018 toukokuuhun 2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yhteistyö toteutuu asiantuntijaryhmissä, joita ohjaavat johtokomiteat (Steering Committee) tai vastaavat elimet. Johtokomiteat, joihin osallistuu hallitusten asiantuntijoita kultakin alalta, valmistelevat ja panevat täytäntöön ministerikomitean päätökset. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan liittyviä asioita käsitellään koulutuspoliittisessa johtokomiteassa (CDPPE), kulttuurin, kulttuuriperinnön ja maiseman johtokomiteassa (CDCPP) sekä nuorisotoimen johtokomiteassa (CDEJ).

Euroopan neuvoston yhteydessä toimii myös mm. elokuvien yhteistuotantorahasto (EURIMAGES), Strasbourgissa sijaitseva tutkimuskeskus Euroopan audiovisuaalinen observatorio sekä Grazissa sijaitseva Euroopan nykykielten keskus, joka järjestää mm. opettajien jatkokoulutusta. Näiden toimintaa seurataan hallitustenvälisesti osittaissopimusten kautta. Suomi kuuluu lisäksi liikunta-asioita seuraavaan urheilun osittaissopimukseen (EPAS).

Euroopan neuvoston muita toimielimiä

Euroopan neuvoston yhteydessä toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (European court of human rights, ECHR), joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen toimeenpanoa jäsenmaissa. Tuomioistuimessa on tuomari jokaisesta Euroopan neuvoston jäsenvaltiosta. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu (Commissioner for human rights) on parlamentaarisen yleiskokouksen valitsema itsenäinen toimija, joka tekee vierailuja jäsenmaihin ja raportoi maiden ihmisoikeustilanteesta.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (Parliamentary assembly, PACE) koostuu jäsenmaiden parlamenttien valitsemista edustajista. Yleiskokous mm. valitsee Euroopan neuvoston pääsihteerin, parlamentaarisen yleiskokouksen presidentin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun. Se tekee myös aloitteita ministerikomitealle. Näistä ovat syntyneet järjestön merkittävät yleissopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja.

Suomella on viisi varsinaisen edustajan sekä viisi varaedustajan paikkaa. Suomen valtuuskunnalla on sihteeristö, joka toimii eduskunnan kansainvälisten asioiden yksikössä.

Kunta- ja aluehallintokongressi (Congress of local and regional authorities (CLRAE) on neuvoa-antava elin, joka edustaa jäsenvaltioiden kunta- ja aluehallinnon toimijoita. Sen tarkoituksena on edistää ja vahvistaa Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista yhteistyötä.