Etusivu Julkaisut Selvitys suomi_ruotsi toisena kielenä

Selvitys suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustarjonnasta eri koulutusasteilla

tiivistelmä / sammandrag
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • Selvitys suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustarjonnasta eri koulutusasteilla 
  • Tekijät
  • Eppu Ojala 
  • Työryhmä
  •  
  • Julkaisusarja
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:36 
  • Julkaistu
  • 2016 
  • Sivumäärä
  • 24 
  • ISBN
  • 978-952-263-428-3 (pdf) 
  • ISSN
  • 1799-0351 
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  • Julkaisija
  • opetus- ja kulttuuriministeriö 
julkaisu suomeksi (646 kb)

Tiivistelmä

Työssä oli tarkoitus selvittää, miten suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus toteutuu varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Työssä luodaan katsaus myös vapaassa sivistystyössä tarjottavaan kotimaisten kielten opetukseen. Korkeakoulut jäävät tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä niiden tarjoamaa kotimaisen kielen opetusta vieraskielisille opiskelijoille kartoitettiin vastikään Jyväskylän yliopiston kyselyssä.

Varhaiskasvatuksessa kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää suomen/ruotsin kielen opetusta ja opetus toteutuu varhaiskasvatuksessa hyvin vaihtelevasti. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen teettämän kyselyn (2013) mukaan lähes puolilla kyselyyn vastanneista opetuksen järjestäjistä ei tarjota suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta, kun taas kolmasosa järjestää sitä kaikille maahanmuuttajalapsille. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö näkee lisäpanostukset sekä kielenopetukseen että henkilöstön koulutukseen tarpeellisina.

Opetushallituksen mukaan vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvoi 42 % vuodesta 2011 vuoteen 2015 ja perusopetuksessa erillisen valtionavustuksen turvin annettujen suomi/ruotsi toisena kielenä -oppituntien määrä kasvoi vuodesta 2013 vuoteen 2015 noin 22 %. Tavallisinta on tilanne, jossa maahanmuuttajaoppilas käy samanaikaisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksessa sekä suomi/ruotsi äidinkielenä opetuksessa. Haasteena on suomi/ruotsi toisena kielenä -opettajien määrä sekä muita opettajaryhmiä heikompi kelpoisuustilanne.

Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut nopeasti, noin 53 % vuodesta 2010 vuoteen 2014. Lisäksi vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijanuorten on arvioitu sijoittuvan pääasiassa ammatilliseen koulutukseen. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tärkeys korostuu ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa, jossa oppilaille pyritään tarjoamaan koulutuksen edellyttämä kielitaito.
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut lukiokoulutuksessa hitaammin kuin ammatillisessa koulutuksessa. Erillisen valtionavustuksen turvin annettujen suomi/ruotsi toisena kielenä tuntien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti, noin 252 % vuodesta 2008 vuoteen 2015. Lisäpanostukset suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen peruskoulussa sekä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa voisivat parantaa vieraskielisten oppilaiden valmiuksia suorittaa lukiokoulutus.

Vapaassa sivistystyössä (tutkintoon johtamattomassa) annetut suomen kielen opetustunnit kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen 2014 noin 34 %. Vapaan sivistystyön rooli maahanmuuttajien kielikoulutuksessa on merkittävä. Haasteena ovat opetuksen keskittyminen isoihin kaupunkeihin ja korkeamman taitotason kurssien puute.
Etusivu Julkaisut Selvitys suomi_ruotsi toisena kielenä