Etusivu EU-asiat EU-yhteistyö koulutuksessa

Eurooppalainen koulutusyhteistyö

Euroopan unionilla on rajattu toimivalta koulutuspolitiikassa, sillä perustamissopimusten mukaisesti koulutuspolitiikka kuuluu jäsenmaille. EU:n yhteinen koulutuspolitiikka, joka muodostetaan jäsenmaiden opetusministereiden johdolla EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuorisoasian neuvostossa, täydentää jäsenmaiden kansallista politiikkaa ja edistää jäsenmaiden välistä yhteistyötä.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan unioni pyrkii myötävaikuttamaan korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioita yhteistyöhön sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa (SEUT artikla 165).

EU:ssa pyritään mm. kehittämään koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta, edistämään opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta ja kieltenopiskelua sekä tukemaan oppilaitosten välistä yhteistyötä.

EU:ssa yhteistyötä edistetään mm. seuraavin toimin:

  • toimintaohjelmilla: Erasmus + kattaa kaikki koulutusasteet (2014-2020)
  • oikeudellisilla asiakirjoilla: neuvoston päätelmät ja suositukset, komission tiedonannot koskien esim. elinikäisen oppimisen avaintaitoja, ammatillisen koulutuksen laatua ja koulutuksen digitalisoitumista.

Jäsenmailla on vastuu opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmistään. Yhdessä sovitut toimet tai suositukset eivät saa merkitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Päätökset tekee yleensä ministerineuvosto opetusministerien kokoonpanossa, rahoituskysymyksissä neuvosto yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan unionin koulutusalan toimintaa rahoitetaan EU:n rahoitusohjelmien kautta. Niitä koskevasta tiedotuksesta ja hakijoiden neuvonnasta Suomessa vastaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Yhteistyön organisointi

EU:n 28 jäsenmaata kokoontuvat neuvostossa, jonka puheenjohtajina jäsenvaltiot vuorottelevat puolivuotiskausittain. Vuonna 2015 puheenjohtajina toimivat Latvia ja Luxemburg. Neuvoston kokouksissa käsitellään komission aloitteita uusiksi ohjelmiksi ja suosituksiksi. Myös puheenjohtajamaa voi nostaa esille aiheita, joista neuvosto voi antaa yhteisiä päätöslauselmia ja päätelmiä.

Koulutusasiat käsitellään ja päätetään EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa, joka kokoontuu Brysselissä 2–3 kertaa vuodessa. Neuvostossa päätökset tehdään yleensä määräenemmistöllä. Joissakin tapauksissa neuvosto tekee päätöksiä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Koulutusneuvoston asioita valmistellaan virkamiestasolla neuvoston työryhmässä, koulutuskomiteassa (Education Committee).

Tutkintojen tunnustamista koskeva lainsäädäntö on osa yhteisön henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa sisämarkkinalainsäädäntöä. Sen perusperiaatteena on, että henkilö, joka on pätevä harjoittamaan ammattia jossakin jäsenmaassa, on pätevä harjoittamaan samaa ammattia missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa.

EU:ssa tutkintojen tunnustamisasioita käsitellään EU:n kilpailukykyneuvostossa. Suomessa tutkintojen tunnustamista koskevan yhteisölainsäädännön valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkintojen kansainväliseen vertailuun liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta vastaa Opetushallitus.

Suomen kannat koulutusta koskeviin EU-asioihin valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa EU-jaostossa.

Euroopan koulutusjärjestelmille yhteiset tavoitteet

Komissio on pyrkinyt edistämään koulutussektorin syvenevää yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien nk. avoimen koordinaatiometodin, käytännössä yhteisen tavoitteiden asettamisen avulla. Vuonna 2009 Koulutus 2020 -työohjelmassa jäsenmaat sopivat neljästä yhteisestä tavoitteesta tälle vuosikymmenelle:

  1. tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta
  2. parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta
  3. edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta
  4. edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla.

Linkki: Education & Training

Tavoitteiden toteutumista EU:ssa ja jäsenmaissa seurataan mm. indikaattoreiden ja seurantaraporttien avulla. Lisäksi hyödynnetään erilaisia yhteistyövälineitä, joilla edistetään koulutuksen innovatiivisuutta, laatua ja relevanssia (hyvien toimintatapojen levitys ja kokeiluhankkeet). Tavoitteiden toteuttamisen tueksi kokoontuu useita erilaisia asiantuntijaryhmiä. Koulutuksen strategisten puitteiden (ET2020) väliarviointi toteutetaan 2015. Opetusministereiden odotetaan sopivan uudistetuista puitteista marraskuussa 2015.

Linkki: Koulutuksen seurantakatsaus

Eurooppa 2020

Koulutuksella on merkittävä rooli Eurooppa 2020 -kilpailukykystrategiassa. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään koulutuksen varhain jättäneiden 18-24 -vuotiaiden määrän 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa oma tavoite on tiukempi, enintään 8 %. Toisena tavoitteena jäsenvaltiot ovat sitoutuneet korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 30-34 -vuotiaiden määrän nostamisen 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitteeksi on asetettu 42 %.

Opetusministerien sopimat Koulutus 2020-tavoitteet toimivat EU2020-tavoitteiden rinnalla ja tukena myös ohjausjaksossa. Ne kattavat EU2020-strategiaa laajemmin koulutuspolitiikan alat varhaiskasvatuksesta ja lukutaidon edistämisestä korkeakoulutuksen laatuun.

Eurooppalaisessa ohjausjaksossa komissio antaa jäsenmaille maakohtaisia suosituksia myös koulutuksen alalta.

Linkki: European Semester

Koulutusalan EU-yhteistyö eri sektoreilla

Varhaiskasvatuksen alalla päivähoitoa koskevaa yhteistyötä on tehty vuodesta 1996. Barcelonan Eurooppa-neuvosto linjasi 2002 tavoitteesta lisätä päivähoitopaikkoja siten, että vuoteen 2010 mennessä ainakin 90 prosentille kolme vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista voitaisiin tarjota kokoaikainen hoitopaikka. 2010 –luvulla EU on laajentanut varhaiskasvatusta koskevaa EU-yhteistyötä mm. laatua koskeviin kysymyksiin. Komissio antoi tiedoannon varhaiskasvatusta koskevasta yhteistyöstä 2011.

Linkki: komission varhaiskasvatusta koskeva tiedonanto KOM(2011)66 lopullinen

Yleissivistävän koulutuksen alalla yhteistyötä tehdään pääasiassa erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Koulupudokkuuden vähentäminen, perustaitojen sekä monialaisten taitojen edistäminen opetussuunnitelmissa on ollut vahvasti yhteisellä agendalla.

Linkki: Neuvoston päätelmät luovuuden, innovaatioiden ja digitaalisten taitojen edistämisestä

Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön tehostamiseksi käynnistettiin vuonna 2002 Kööpenhaminan prosessi. Sen tavoitteena on tiivistyvän yhteistyön avulla parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaisuutta sekä edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ministerit uudistivat tavoitteet Latvian puheenjohtajakaudella 2015.

Linkki: Riga Conclusions

Korkeakoulutuksen osalta EU-yhteistyö on keskittynyt jäsenmaiden korkeakoulupolitiikka-alueiden yhteisten haasteiden analysointiin ja niihin liittyvään kehittämistyöhön, korkeakoulurakenteiden, hallinnon, johtamisen ja rahoituksen uudistamiseen, ja toisaalta liikkuvuuden edellytyksiin ja korkeakoulujen kansainvälistymisen merkitykseen. Vuonna 2011 komissio antoi tiedonannon Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma (KOM/2011/0567 lopullinen). Tällä komission nk. korkeakoulujen modernisaatioagendalla ehdotettiin viittä keskeisestä poliittista tavoitetta EU-yhteistyössä:

  • Vastataan Euroopan tarpeisiin lisäämällä korkeakoulutuksen määrää ja saavutettavuutta ja tutkinnon suorittajien ja tutkijoiden määrää
  • Parannetaan korkea-asteen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta
  • Vahvistetaan korkeakoulutuksen laatua liikkuvuuden ja rajatylittävän yhteistyön avulla
  • Hyödynnetään osaamiskolmion mahdollisuudet: yhdistetään toisiinsa koulutus, tutkimus ja liiketoiminta huippuosaamisen ja alueellisen kehityksenedistämiseksi
  • Parannetaan korkeakoulujen hallintoa, johtamista ja rahoitusta

EU:n koulutusneuvosto on omalta osaltaan modernisaatiokeskustelussa painottanut korkeakoulujärjestelmien erilaisuutta ja osaamiskolmion (koulutus, tutkimus, innovaatiot) merkitystä. Lisäksi neuvosto on painottanut erilaisia väyliä korkeakoulutukseen, aliedustettujen ryhmien osallistumista, opintotuen ja muiden etuuksien merkitystä, opiskelijakeskeistä lähetysmistapaa jne.

Linkki: Korkeakoulutusta koskeva EU-yhteistyö

Eurooppalaisessa aikuiskoulutusohjelmassa vuonna 2011 sovittiin painopistealoista vuosille 2011-2014. Painopistealojen uudistaminen on ajankohtaista . Ensimmäistä kertaa toimintaohjelma annettiin v. 2008.

Liikkuvuuden esteitä raivataan, osaamisen läpinäkyvyyttä varmistetaan

Koulutukseen liittyvä liikkuvuus on olennainen osa henkilöiden vapaata liikkuvuutta, joka on yksi perustamissopimuksen suojaamista perusvapauksista. Liikkuvuus on myös yksi Euroopan unionin koulutuspolitiikan päätavoite, jota rahoitetaan mm. EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.

Liikkuvuuden esteiden tasoittamiseksi EU on luonut erilaisia välineitä, joilla edistetään tutkintojen ja pätevyyksien siirtoja opiskelua tai työskentelyä varten. Näitä ovat esim. opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä annettu suositus (2001), liikkuvuuden eurooppalaista laatuperuskirjaa koskeva suositus (2006), tutkintojen eurooppalaisesta viitekehyksestä (EQF) annettu suositus (2006), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää koskeva suositus (2009) sekä oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta annettu suositus (2011).

Tutkintojen ja pätevyyksien siirtämistä ja selkeyttä edistetään mm. seuravilla välineillä:

  • ammattikoulutuksesta annettavien tutkintotodistusten lisäosa ja todistusten lisäosa
  • eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tunnustamista varten (ECTS)
  • eurooppalainen ansioluettelomalli Europass, jonka avulla henkilökohtaiset tutkinnot ja pätevyydet pyritään esittämään selkeästi ja tehokkaasti
  • Europass-todistus, johon merkitään sekä virallisissa rakenteissa että niiden ulkopuolella hankitut tiedot ja kokemukset.
  • eurooppalainen tutkintojen viitekehys, jonka tavoitteena on parantaa EU:n kansalaisten liikkuvuutta ja edistää elinikäistä oppimista helpottamalla mm. tutkintojen vastaavuuksien määrittelemistä ja vertailua
  • ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

Komissio suunnittelee osaamisen tunnustamisen välineiden päivittämistä. Komission aloitteita odotetaan v. 2016.

Ajankohtaista 2015

Luxemburgin EU-puheenjohtajakaudella painopisteenä on monikielisyys varhaiskasvatuksessa ja perusasteella sekä koulupudokkuuden vähentäminen. Opetusministerit tulevat käsittelemään Koulutus 2020 –puitteiden väliarviointia sekä linjaamaan tulevia tavoitteita.

Lisäksi opetusministerit tulevat seuraamaan Pariisissa maaliskuussa 2015 annetun deklaraation toteutusta. Pariisin epävirallisen opetusministerikokouksen deklaraatiossa sovittiin radikalisoitumista ehkäisevien toimenpiteiden käyttöönotosta koulutusyhteistyössä.

Linkki: Pariisin opetusministerikokouksen 2015 tulokset

Etusivu EU-asiat EU-yhteistyö koulutuksessa